rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin komikerroksinen moderni asuin- ja liikekerrostalo on rakennettu 1961. Se edustaa Pispalan ensimmäisen 1945 asemakaavan jälkeistä rakentamista alueella. Rakennuksessa ei ole perinteisiä pispalalaisia piirteitä, vaan se edustaa aikansa pelkistettyä standardirakentamista. Rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat säilyneet hyvin. Pihassa on rinnerakentamisesta johtuvia 1960-luvun betoniportaita, -muureja ja metalliputkikaiteita.

Asuinrakennus tarjosi valmistuessaan asukkaille modernit asumisen edellytykset: keskuslämmitetyt huoneet, juoksevan veden, wc:n ja kylpyhuoneen. Pienien 1960-luvulle tyypillisten kerrostaloasuntojen ja kivijalan liiketilojen käyttö on säilynyt alkuperäistä vastaavana.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla laajalla pihalla ja erityisesti aivan katulinjan tuntumassa sijaitsevalla massiivisella asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä sekä laajemminkin pohjoisrinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1961 rakennettu asuin- ja liikekerrostalo.

Kohde muodostuu asuin- ja liikekerrostalosta pihoineen. Tontti on muodostettu kahdesta erillisestä tilasta. Itäisen tilan nimi on 1930 ollut Koskinen ja läntisen Harjunpispa. Tonttien välistä on ollut jyrkkä polku Mäkikadulle. Tonteilla sijainneet 1900-luvun alun kolme rakennusta on purettu uudisrakennuksen tieltä 1950-60-luvun taitteessa.

Tontin nykyinen asuin- ja liikekerrostalo on rakennettu 1961. Rakennus kuuluu Pispalan ensimmäisen 1945 vahvistetun asemakaavan mukaiseen rakentamiseen. Ajalle tyypillisiä moderneja kerrostaloja toteutettiin muutamia Pispalan valtatien varteen sekä etelärinteelle Vallikadun tuntumaan. Rakennuksen kivijalassa on kolme liiketilaa, joissa nykyisin toimivat Rajakioski, parturi-kampaamo ja Viini ja olut tarvike Shop. Rajakioski toimi 1980-luvulle asti idempänä valtatien varressa, osoitteessa Pispalan valtatie 3.

Kohteen lähiympäristössä on sekalaista rakennuskantaa. rakennustyypit vaihtelevat 1900-luvun alun huoneen ja keittiön mökistä 1990-2000-luvun uudisrakennuksiin.

Tontin itäosaa rajaa valtatien puolelta orapihlaja-aita. Tontti on osin tasattu ja itäosaan muodostettu sorapintainen parkkialue. Tontin eteläosa nousee voimakkaasti kohti etelää. Maapenkereessä kasvaa nuoria vaahteroita, pihlajia, vuorenkilpiä ja karviaista. Asuinkerrostalon lounaispuolen rinne on tuettu korkealla betonimuurilla. Rakennuksen eteläkulmasta sisäänkäynnille johtavat kaarevat betoniportaat ja luoteispuolelta kaareva ajoluiska. Betonirakenteet ovat säilyneet hyvin ja luovat pihaan arvokkaan 1950-60-luvun ilmeen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Porraskäytävän sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Kivijalan liiketilojen käytön jatkuminen.

Avoimen pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan betonirakenteiden ja tasoerojen säilyminen.

- Ainutlaatuinen Pispala : muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Toim. Toivo Järvinen ja Uuno Sinisalo. Pispalan moreeni, Tampere 1973.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.