Hiekkaharjun jyrkkä rinne on hyvin eroosioherkkää, minkä vuoksi suojavallin takana oleva taisteluhauta onkin pääosin kulunut hyvin epämääräiseksi. Kaivannon nykyinen leveys on 3-4 m, syvyys 0,5-1 m. Sen pohjalle on monin paikoin kasaantunut kiviä, ilmeisesti sekä taisteluhaudan seinistä (seiniä tukeneet hirsirakenteet purettiin pääsääntöisesti pian sodan jälkeen) että ylempänä rinteellä ja harjun laella olevilta rakennuspaikoilta/pihoilta vyörineitä. Muutama (4-5 kpl) mahdollinen tulipesäkkeen paikka on kuitenkin vielä hahmotettavissa. Varustuksen N-S-suuntaisessa keskiosassa on todennäköisesti ollut 3 tai 4 länteen suunnattua, traverssien erottamaa tuliasemaa. Yksi suhteellisen selkeä, todennäköisesti tuliasemaksi tulkittava haudan uloke on varustuslinjan NW-osassa, kapealla tasanteella, ja on suunnattu lounaaseen, alarinteeseen.

Varustuslinjan SW-kulman juurella ja linjan itäkulmalla todettiin useita betonin kappaleita, joista osa on selvästi peräisin suorakulmaisesta rakenteesta. Betoni näyttää melko vanhalta. Mahdollisia betonisia linnoituslaitteita (esim. konekivääriasemia) on voinut sijaita esim. puolustuslinjan SW-kulmassa ja linjan NE-puolella, rinteen yläosassa olevilla tonteilla.