rakennusperinteinen

henkilöhistoria
sivistyshistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppisen asuinrakennuksen 001 länsiosa on 1800-luvun lopulta ja itäosa 1920-luvulta. Länsiosa on hieman uusrenessanssityylinen (yksi asuinkerros, loiva satulakatto, t-ikkunat, kuistin moniruutuiset ikkunat ja haukkaikkunoita jäljittelevät listoituksen julkisivun yläosassa). Itäosassa on 1920-luvun puutaloklassismin piirteitä (puolitoista asuinkerrosta, jyrkkä satulakatto, vinoneliöikkunat, risti-ikkunat ja julkisivujen symmetrinen aukotus). 1920-luvulla rakennettua yksittäispientalotyyppistä asuinrakennusta 002 on laajennettu ja se on peruskorjattu erittäin voimakkaasti. Rinnepihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Molemmat tontin asuinrakennukset ovat Viidan suvun rakentamia. Kirjailija Lauri Viita asui nuoruusvuosinaan asuinrakennuksessa 001.

Asuinrakennuksen 001 länsipääty toimii nykyisin Lauri Viita-museona.

Asuinrakennus 001 edustaa Pispalassa tyypillistä esikaupunkimaista tapaa laajentaa taloa perheen tilantarpeen kasvaessa tai varallisuuden lisääntyessä. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, asuntoja erikokoisissa puutalossa, on yhä hahmotettavissa.

Portaanpään varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuin-rakennuksella 001 on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Portaanpään varressa, kadulta koilliseen nousevassa rinteessä. Tontilla on nykyisin Lauri Viidan museona toimiva kahdessa vaiheessa rakennettu asuinrakennus sekä toinen pienempi asuinrakennus.

Kohde muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta pihoineen. Tontti oli kuulunut Simolan maihin. Kirvesmies Emil Viita ja hänen vaimonsa isä, kivityömies Juho Nikander rakensivat vuokratontille 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa asuintalon. Rakennuksessa oli kaksi huoneen ja keittiön asuntoa, joista toiseen muutti Emil Viita vaimonsa kanssa. Rakennuksen eteläpuolitse kulkeva tie oli tuolloin nimeltään Mäntytie. Perhe muutti tiuhaan ympäri Pispalaa, mutta palasi lopulta ensimmäiseen kotiinsa. Vuonna 1916 Emil ja Alfhild Viidalle syntynyt Lauri Viita on asunut talossa nuoruusvuosinaan.

Emil Viita osti tontin itselleen vuonna 1924, tila sai nimen ajan tavan mukaan omistajansa sukunimen mukaan. Rakennuksen itäpäätyyn rakennettiin 1926-27 laajennusosa, joka käsitti myös kaksi huoneen ja keittiön asuntoa. Samaan aikaan rakennettiin myös tontin toinen pohjoisempi huoneen ja keittiön asuinrakennus. Rakentaja ja ensimmäiset asukkaat olivat Viidan sukua, mahdollisesti Emil Viidan veli perheineen. Tontilla oli lisäksi kolme pientä piharakennusta, joissa olivat ulkohuoneet ja liiterit. Piharakennukset on myöhemmin purettu.

Emil ja Alfhild Viita asuivat talossaan vuoteen 1937 saakka, jolloin eteläisempi kaksiosainen rakennus myytiin. Ylempi talo on vaihtanut omistajaa ainakin vuonna 1954, jolloin nykyisen omistajan vanhemmat ovat ostaneet sen. Rakennus on laajennettu ja peruskorjattu 1982. Eteläisemmän Lauri Viidan kotitalon omistanut rouva Alli Alanen myi talon kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry:lle vuonna 1973. Kauppaneuvos Kalle Kaihari antoi lahjoituksen, jonka turvin talon ostaminen ja museohankkeen toteuttaminen mahdollistui. Rakennuksen vanhempi länsipääty toimii nykyisin Lauri Viita-museona. Itäosan asunnot on yhdistetty ja se on vuokrattuna.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Pohjoispuolella on 1950-luvun moderni omakotitalo, kaakkois- ja lounaispuolelle on vanhojen rakennusten tilalle tehty 2000-luvulla suurikokoiset ympäristöönsä sopeutumattomat uudisrakennukset.

Tonttia on aidattu punaiseksi maalatulla pystyrima-aidalla. Jyrkkää rinnetonttia on pengerretty pulterikivi- ja säästöbetonimuureilla. Ajotie pihaan on sorapintainen. Kasvillisuutena on sekä perinteisiä että moderneja lajeja, mm. pihlajia, sireeniä, havukasveja, ruusuja sekä erilaisia pensaita ja kukkaistutuksia. Pihan yleisilme on melko epäyhtenäinen, mutta kuitenkin pääosin perinteinen.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Eri rakennusvaiheista kertovien, toisistaan erottuvien rakennusosien säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Museotoiminnan jatkuminen asuinrakennuksessa 001.

Asuinrakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 30.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 155.

Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 261)

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt