liikennehistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Harjun jyrkkyydestä johtuen portaat ovat keskeinen kulkureitti Pispalassa. Alueen pisimmät portaat, Pispalanportaat, joita kutsutaan myös Jaakobin portaiksi, vievät harjun yli koillisesta lounaaseen, Mäkikadulta Hirvikadulle. Etelärinteen puoleiset puuportaat on rakennettu jyrkän ja kivikkoisen polun paikalle 1920-30-luvulla, pohjoisrinteen puoleiset portaat vasta 1990-luvulla.

Pispalanportaat ovat olennainen osa Mäkikadun, Rinnekadun, Provastinkadun, Pispankadun, Vallikadun ja erityisesti Hirvikadun katumaisemaa. Portaiden suora linja hahmottuu myös etäämmältä harjun etelä- ja pohjoisrinteen kaukomaisemassa. Portailta aukeaa esteetön maisema etelään Tahmelaan ja Pyhäjärvelle ja pohjoiseen Näsijärvelle.

Arvoalue

Portaat sijaitsevat osin kahdella kulttuurihistoriallisella arvoalueella, Pispalanharjun varren arvoalueella (2008/A3) ja Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2).

Pisimmät puurakenteiset Pispalan portaat, jotka kulkevat Pispalanharjun yli koillisesta lounaaseen, Mäkikadulta Hirvikadulle.

1900-luvun alussa portaita ei vielä ollut. Harjun rinnettä kuljettiin kapeaa ja jyrkkää polkua tai nykyisiä katulinjoja mukaillen. Etelärinteen puoleiset portaat rakennettiin ensin noin 1920-30-luvulla asutuksen tiivistyttyä harjulla. Pohjoisrinteen puoleiset portaat ovat myöhäisemmät, vasta 1900-luvun loppupuolella rakennetut.

Tampereen museoiden kuva-arkiston vanhojen valokuvien ja pitkään Pispalassa asuneiden ihmisten muistikuvien mukaan portaat ovat olleet pitkään puurakenteiset ja muistuttaneet hyvin paljon nykyisiä betonipylväin varaan perustettuja kestopuuportaita. 1900-luvun puolivälissä portaat ovat myös lyhyen aikaa olleet betoniset. Portaita on uusittu tarpeen mukaan, melko useinkin, sillä ne ovat alttiina kovalle kulutukselle.

Portaiden sijaintia, materiaaleja tai perusmallia ei tule muuttaa.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Pispalanportaiden sijaintia, materiaaleja (betoniperustus, puuportaat ja kaiteet) tai perusmallia ei tule muuttaa.

Näkymien säilyttämiseksi kapea viheralue portaiden molemmin puolin tulee pitää avoimena, sora tai nurmipintaisena ja puustosta ja pensaikosta vapaana.

Lisäksi:

Matkailijoiden suosimalle Pispalanharjulle tulisi pystyttää selkeät portaille ohjaavat opasteet.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen museoiden kuva-arkiston vanhat valokuvat.

Pitkään Pispalassa asuneet henkilöt, 16.4.2008.