arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Arkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnittelema matala yksikerroksinen päiväkotirakennus (rakennustyyppi: muu) valmistui 1960-luvun alussa. Rakennuksen muoto, rakennusmateriaalit ja tyyli ovat säilyneet 2000-luvun peruskorjauksesta huolimatta melko hyvin alkuperäisinä tai niitä vastaavina.

Historiallinen arvo – Sivistyshistoria

Paikalla sijaitsi aiemmin huvilarakennus, jossa toimi lastentalo 1920-60-luvuilla. Nykyinen lasten varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta vastaava päiväkotirakennus rakennettiin sen tilalle 1960-luvun alussa ja toiminta jatkuu edelleen.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Torpankadun varressa sijaitsevalla kookkaalla, mutta matalalla päiväkodilla on suurehko maisemallinen merkitys lähiympäristössään.

Kohde sijaitsee tasamaalla, Torpankadun varressa. Tontilla sijaitsevat 1961 rakennettu ja 2001 laajennettu ja peruskorjattu Tahmelan päiväkoti sekä sen pieni piharakennus.

Kohteen paikalla on aiemmin sijainnut 1800-1900-lukujen taitteessa rakennettu, puurakenteinen agronomi Wahrenin huvila. Punaiset ampuivat Ernst Wahrenin Pyynikillä valkoisten hyväksi toimimisesta keväällä 1918. Kansalaissodan jälkeen huvila toimi lastenkotina. Kookas hoidettu puutarha ulottui Tahmelankadulle asti. Rakennus paloi 1960-luvun alussa, jonka jälkeen paikalle suunniteltiin ja rakennettiin kaupungin toimesta nykyinen lastenseimi- ja neuvolarakennus. 1970-luvulla neuvola muutti pois ja tilat muutettiin kokonaan päiväkodin käyttöön. Tahmelan lastentalona tunnetun rakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehti Jaakko Ilveskoski. Rakennuslupapiirrustukset on signeerattu vuonna 1961. Mittavan peruskorjauksen on 2001 suunnitellut Hannu Vihanto Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & co:sta. Peruskorjauksesta johtuen rakennuksen alkuperäinen ilme on osittain kadonnut ja yleisilme on melko moderni, mutta myös alkuperäisen arkkitehtuurin piirteitä, kuten ikkunoiden sijoittelu ja julkisivujen kalkkihiekkatiilen ja tumman laudoituksen vaihtelut ovat säilyneet. Tontin eteläosa on lohkottu erilleen ja sinne on rakennettu paritaloja. Huvilavaiheesta kertovat jäljet tontilla ovat kadonneet.

Kohteen lähiympäristössä sijaitsee uudempaa rakennuskantaa, pääasiassa 1980-luvulla rakennettuja rivitaloja.

Pispalalaisittain epätavallisen tasaisella tontilla on paljon lasten leikkikentille typillisiä telineitä, hiekkalaatikko, keinut ym. Kasvillisuutena on komeita vanhoja kuusia, muutamia pienempiä lehtipuita, pensaita sekä omenapuita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Päiväkotirakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Päiväkotirakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen säilyminen.

Maisemallisesti merkittävän kahi-tiilimuuratun keskuslämmityspiipun säilyminen.

Kookkaan rakennuksen aseman säilyminen lähiympäristön katumaisemassa.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Punakapina Pirkkalassa 1918. S.L. (Salomon Lilja). Tampereen kirjapaino-osakeyhtiö, Tampere 1920.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston rakennus- ja muutoslupa piirrokset.