rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan asuinrakennus, tyypiltään yksittäispientalo, on rakennettu 1923. Siinä on säilynyt ajalle tyypillisiä piirteitä, kuten noppamainen runkomuoto, satulakatto, päätyihin koteloidut räystäät, symmetrinen julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä T-malliset ikkunat (uusitut).

Kivijalassa on toiminut Fanny Helinin ompelimo.

Tahmelan viertotien, alueen vilkkaasti liikennöidyn pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pienellä rinnetontilla ja lähes katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Tahmelan viertotien varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1923 rakennettu asuinrakennus.

Aivan Tahmelan viertotien varressa sijaitsevalla tontilla on pieni asuinrakennus, pitkä sivu kadulle päin. Rakennuksen koillispuolella, joitakin kymmeniä metrejä ylempänä, on kivirakenteinen uudisrakennus. Rakennukset ovat olleet alun perin samalla tontilla, mutta alarinteen pikkumökki on sittemmin lohkottu omaksi kiinteistökseen eikä siihen kuulu muita rakennuksia. Tontti on alun perin lohkottu Simolan maista. Lohkottu ala oli 700 m2, ja aina 2000-luvulle asti tontti pysyi samankokoisena. Nykyisin erikseen lohkottu alatontti, jolla vanha rakennus sijaitsee, on kooltaan vain 180 m2.

Ennen lohkomista kiinteistön ostivat ylärinteen uudisrakennuksen rakentajat vuonna 1999. Talon edellinen omistaja oli matematiikan opettaja Marjatta Helin. Talo oli myös hänen synnyinkotinsa. Marjatta Helinin äiti, Fanny Helin oli ompelijatar Suomen trikoolla, ja hänellä oli ompeluhuone myös oman talonsa kivijalassa. Talossa on säilyneet vanhat talonkirjat, jonka ensimmäinen merkintä on päivätty 3.5.1943. Vuonna 1999 kiinteistön ostaneet asukkaat asuivat pikkutalossa 2 vuotta eli ylärinteen uudistalon rakennusvaiheen ajan. Uudistalo valmistui vuonna 2002. Vanha asuinrakennus lohkottiin omaksi tontikseen ja laitettiin vuokralle.

Kohteen osoitteet ovat vaihdelleet paljon, kuten koko Tahmelan viertotiellä. Edellinen omistaja, tarkka matematiikan opettaja, oli pitänyt kirjaa kiinteistön muuttuneista osoitteista ja lista on seuraava:

v. 1923-37: Ala-Tahmela 218

v. 1938(-98): Tahmelan valtatie 218

v. 1960 Tahmelankatu 218

v. 1963 Tahmelantie 30

v. 1967: Tahmelankatu 30

v. 1969: Valtakunnantie 30

v. 1979: Tahmelan valtatie 16

v. 1998- Tahmelan viertotie 16

Lohkomisen jälkeen osoite on ollut Tahmelan viertotie 16 C

Kohteen lähiympäristössä on lähinnä pientaloja 1980- ja 90-luvuilta sekä muutama rakennus myös 1920-luvulta. Kiinteistön itäpuolella on rakentamaton rinnekaistale, jota pitkin on kulku portaita ylös Selininkadun päähän. Rakentamattomalla tontilla on matala, tasakattoinen tiilimuurattu muuntamorakennus.

Tonttia reunustaa luoteisnaapurin korkea pulteriaita. Muuten pihapiiri on vielä rakennustöiden jäjiltä hiekkapintainen ja vailla kasvillisuutta.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 5.5.2003/PMM/Kati lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 345.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.