rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennus, tyypiltään yksittäispientalo, on rakennettu todennäköisesti 1920-luvun alussa. Asuinrakennuksessa on säilynyt ajalle tyypillisiä piirteitä, kuten noppamainen runkomuoto, loiva avoräystäinen satulakatto sekä satulakattoinen pieni kuisti. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Tahmelan viertotien, alueen vilkkaasti liikennöidyn pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla avoimella rinnetontilla ja sen rakennuksilla on kohtalainen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Tahmelan viertotien ja Selininkadun välissä, Selininkadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee todennäköisesti 1910-20-luvuilla rakennettu asuinrakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Tahmelan viertotie 10/ Selininkatu 13.

Tahmelan viertotien koillispuolella, melko jyrkässä rinteessä on suorakaiteen muotoinen tontti, jonka keskivaiheilla on asuinrakennus. Kiinteistön osoite on vaihtunut vuosien varrella useaan kertaan. Osoitteena on ollut mm. Tahmelan valtatie 10 sekä Ala-Tahmela 228. Inventointiaikana tontilla oli myös piharakennus, asuinrakennuksen ikäinen puurakenteinen pihasauna. Piharakennus sijaitsi tontin keskellä vastapäätä asuinrakennuksen sisäänkäyntiä. Rakennusten historiasta ei saatu tietoja, mutta ne lienee rakennettu 1910-20-luvuilla. Pihasauna on purettu huonokuntoisena 2012.

Kohteen lähiympäristössä sijaitsee sekalaista, pääasiassa uudempaa 1960-2000-luvuilla rakennettua rakennuskantaa, mikä korostaa säilyneen rakennuksen ja pihan rakenteiden arvoa.

Lounaaseen viettävässä rinteessä sijaitseva pihapiiri on rehevä. Rinteistä maastoa on pengerretty pulterikivin eri puolilla pihaa. Pihassa kasvaa jonkin verran puustoa, etenkin ylärinteen puolella, Selininkadun tuntumassa. Siellä kasvaa mm. koivuja, mäntyjä, vaahteraa, sireeniä ja päärynä- ja luumupuita. Pihapiirin yleisilme on perinteinen.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2013:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja rakenteiden säilyminen.

Tontin ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi:

Asuinrakennuksen 1900-luvun alkupuolen rakentamiselle tyypillisten julkisivumateriaalien palauttaminen on suositeltavaa.

asemakaava, 2016

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 25.4.2003/PMM/Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 344.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.