rakennusperinteinen
rakennustekninen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin persoonallinen asuinrakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1925 (länsiosa) ja 1935 (itäosa). Se on rakennustyypiltään kaupunkipuutalo, vaikka laajennusosa onkin tiilirunkoinen. Peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt 1920-30-luvun rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten rakennusosien perusmuoto, jyrkkä mansardikatto, pyöröikkuna ja itäosan katujulkisivun yläosan porrastettu kerroslista. Pienen pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Asuinrakennuksen tiilirunkoisessa itäosassa on toimi pitkään Elsa Huvin pitämä maitokauppa. Liiketila hahmottuu yhä suoraan kadulle auenneesta, nykyisin ummistetusta oviaukosta.

Rinnekadun katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymässä.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Katulinjan asuinrakennus on olennainen osa kapeaa Rinnekatua reunustavien 1900-luvun alun puurakenteisten pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Rinnekadun varressa, kadun eteläpuolella. Tontilla sijaitsevat 1927 rakennettu ja 1935 laajennettu asuinrakennus ja piharakennus.

Kohteen asuinrakennus koostuu kahdesta osasta, joista länsipääty on rankorakenteinen ja itäpääty tiilinen. Talon vanhemman rankorakenteisen osan on rakentanut rakennusmestari Iivari Huvi vuonna 1927. Huvi on rakennuttanut useita muita rakennuksia Pispalaan 1920-30-luvuilla. Vuonna 1935 hän rakensi asuinrakennuksen kylkeen tiilisen kaupparakennuksen. Kauppa oli yksi Rinnetien kolmesta maitokaupasta. Kauppiaana toimi pitkään Elsa Huvi.

Asuin- ja liikerakennus on peruskorjattu ja yhdistetty yhden perheen asunnoksi vuonna 1984. Lautarakenteinen vanha voimakkaasti korjattu tai kokonaan uusi piharakennus sijaitsee tontin luoteiskulmassa.

Kohde sijaitsee Iivari Huvin suunnitteleman, vuonna 1936 valmistuneen vuokratalon kyljessä. Rakennuksen läheisyydessä on vanhoja peruskorjattuja rakennuksia sekä naapurissa yksi uudisrakennus.

Rakennuksen piha on pieni ja siellä on muutamia istutuksia sekä hevoskastanja. Pihaa on laatoitettu nelikulmaisin betonilaatoin. Vanhat betoniportaat Pispalanharjun suuntaan on säilytetty, vaikka kulkua tontilta toiselle ei enää ole. Lautarakenteinen piharakennus on tontin luoteiskulmassa.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdille ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynti kadulta).

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 10.6.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 211.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Merja Virkkula.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön entinen asukas.