rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin 1925-27 rakennettu asuinrakennus on rakennustyypiltään yksittäispientalo. Voimakkaasti peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt nähtävissä joitain ajan rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, jyrkkä aumakatto, katon lunetti-ikkuna ja luoteispäädyn sisäänkäynti katoksineen. Vaatimaton betoninen tyypillinen pispalalainen 1930-luvun piharakennus on säilyttänyt hyvin aikansa rakentamiselle tyypilliset muodot, ilmeen ja rakennusmateriaalit. Pihassa on säilynyt joitain rinnepihalle tyypillisiä betonirakenteita, kuten portaita.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Provastinkadun katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katunäkymässä ja melko vähäinen merkitys harjun etelärinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Provastinkadun varressa, jyrkässä kadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1925-27 rakennettu asuinrakennus ja 1930-luvun piharakennus ja pihasauna, jonka päälle on 1980-90-luvulla rakennettu autotalli.

Kohde sijaitsee Provastinkadun reunassa, hieman katutason alapuolella. Asuinrakennuksen on rakentanut ja suunnitellut kirvesmies Johan Nurminen poikiensa avustuksella. Ensin, 1925 oli rakennettu korkea kivijalka, jossa asuttiin muutama vuosi ennen varsinaisen talon valmistumista. Pääkerroksessa on ollut alun perin kaksi erillistä asuntoa, jotka ovat olleet huoneen ja keittiön kokoiset. Lisänä on mahdollisesti pidetty vuokralaisia kivijalan asunnoissa. Piharakennukset ovat todennäköisesti 1930-luvulta, sillä vuoden 1930 kartalle niitä ei vielä ole merkitty. Tontin pohjoiskulmassa sijaitsevaa 1980-luvun autotallin alle jäänyttä säästöbetonista pientä pihasaunaa ei siihen kohdistuneiden muutosten vuoksi ole inventoitu erikseen.

Nurmisten jälkeen talon omisti Nurmisten perikunta, joilta Heleniukset ostivat talon vuonna 1972. Heleniukset teettivät talossa peruskorjauksen 1970-luvulla, jolloin asunnot yhdistettiin yhden perheen käyttöön. Kiinteistö on siirtynyt perheen pojalle.

Kohteen naapuritontilla sijaitsee uudisrakennus ja rakennuksen toisella puolella on rakentamatonta, mäntyjä kasvavaa, jyrkästi etelään laskevaa rinnettä. Lähistöllä sijaitsee myös muita 1920-luvun rakennuksia.

Pihalla kasvaa sireenejä, koivu, vaahtera ja pihlaja. Piha-aluetta jää vähän rakennuksen taakse, sillä rinne laskee jyrkästi etelään.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen ja betonirakenteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 16.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 264.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Annamaija Sauramo.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.