rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin 1920-luvulla kahdessa vaiheessa rakennettu asuinrakennus on rakennustyypiltään huvila. Peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt ajan rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, avoräystäinen satulakatto, julkisivujen aukotus ja 9-ruutuiset ikkunat. Puurakenteinen 1920-luvun piharakennus on säilyttänyt erinomaisesti aikansa rakentamiselle tyypilliset muodot, ilmeen ja rakennusmateriaalit. Jyrkän rinnepihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset. Pihassa on runsaasti 1950-luvun betonirakenteita, kuten portaita ja tasanteita.

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennustekninen

Erittäin jyrkkään rinteeseen sijoitetut asuin- ja piharakennus edustavat hyvin pispalalaista haastavaa rinnerakentamista.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Provastinkadun varressa sijaitsevalla rinnetontilla ja erityisesti katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymässä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Provastinkadun varressa, jyrkästi kadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvun lopussa rakennetut usean perheen asuinrakennus sekä piharakennus.

Kohteen asuinrakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa. Rakennuksen itäpäädyn asunnon rakensivat Iida ja Vilho Hietanen vuonna 1925. Rakennuksen kivijalassa oli huoneen ja keittiön asunto, pääkerroksessa oli kaksi huoneen ja keittiön asuntoa sekä yläkerrassa yksi huoneen ja keittiön asunto. Hietaset asuivat itse pääkerroksen toisessa asunnossa ja pitivät muissa vuokralaisia.

Länsipäädyn asuntoa aloitti rakentamaan Koskinen, joka sai kuitenkin rakennettua vain kivijalan, kun joutui vararikkoon. Hän joutui pakkomyymään kivijalan ja sen päälle rakensi Niemi varsinaiset asuinkerrokset muutama vuosi länsipäädyn valmistumisen jälkeen. Länsipäädyssä oli kolme huonetta ja keittiö, mutta yläkerta oli avointa vinttiä. Kivijalassa oli ilmeisesti huoneen ja keittiön asunto. Molempien päätyjen asuntoihin on sittemmin tehty muutoksia. Nykyisin talossa on 4 asuntoa.

Hyvin säilynyt piharakennus on asuinrakennuksen kanssa suunnilleen saman ikäinen. Siellä ovat sijainneet ulkokäymälät ja varastot.

Kohteen naapurissa on uudisrakennus ja kadun varsi on uudistunut muutenkin melko paljon. Lähistöllä on myös muutamia 1920-luvulla rakennettuja taloja. Rinne laskee jyrkästi etelään.

Tontille rakennusten ympärille jää vain vähän piha-aluetta. Takapihalle vievät betoniportaat metalliputkikaiteineen ovat 1950-luvulta. Pihalla kasvaa muutamia vaahteroita, mänty ja sireenipensasta.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvien korkeiden kivijalkojen säilyminen rakennuksissa.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja asuinrakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 17.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 265.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Timo Lyytinen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.