rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat 1920-luvun lopulla rakennetut yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja betonirakenteinen piharakennus. Rakennukset ovat säilyttäneet melko hyvin ajan rakentamiselle tyypilliset tai niitä vastaavat runko- ja kattomuodot ja rakennusmateriaalit. Asuinrakennuksessa on lisäksi säilynyt joitain 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten mansardikatto ja päätyihin taittuvat räystäät. Pihassa on säilynyt myös betonirakenteinen maakellaria muistuttava pesutupa. Rinnepihan pinnat, rakenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksissa on säilynyt hahmotettavissa.

Pispankadun varressa sijaitsevalla rinnetontilla ja sen rakennuksilla, erityisesti katutilaan rajautuvalla piharakennuksella on suurehko merkitys katunäkymässä.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2).

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvun lopussa rakennetut asuinrakennus, piharakennus ja 1930-luvun pesutupa.

Kohteen asuinrakennus on muurari Pekka Raidon rakentama ja suunnittelema talo 1920-luvun lopulta. Raito joutui luopumaan talosta takaamiensa pankkivelkojen vuoksi ja talon seuraava omistaja oli insinööri Kivinen, joka omisti talon 1950-luvulle saakka. Rakennusta on peruskorjattu 1950-luvulla, 1980-luvulla ja 2000-luvulla. Rakennuksessa on ollut kuusi pientä asuntoa, jotka nykyisin on yhdistetty yhden perheen käyttöön.

Pihapiirissä kadun varressa sijaitsee asuinrakennuksen kanssa todennäköisesti saman ikäinen piharakennus. Pihassa sijaitsee myös mahdollisesti 1930-luvulla rakennettu, betoninen pesutuparakennus. Pesutupa on rakennettu rinteeseen maakellarin tapaan osittain maan alle.

Kohteen ympäristössä on muita 1920-luvun omakotitaloja sekä suurehkoja vuokrataloja. Pispankatu laskee maaston muotojen mukaisesti jyrkässä rinteessä. Rinne laskee jyrkästi myös rakennuksen takana etelään.

Rakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuusden. Pihan ilme on perinteinen ja siellä kasvaa sireenipensasta ja muutamia koivuja.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, entisen pesutuvan, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit, sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja sen rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 19.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 275.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Jorma Peltonen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Naapuri