sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan 1928 rakennettu asuinrakennus on rakennustyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo. Se on peruskorjauksesta huolimatta säilyttänyt joitain 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, aumakatto, katon kolmioikkunat, listoitus- ja laudoitustapa. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, on säilynyt.

Pispankadun ja Varronkadun kulmauksessa sijaitsevalla rinnetontilla ja melko kookkaalla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katunäkymissä sekä harjun etelärinteen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2).

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Varronkadun kulmauksessa, Pispankadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1928 rakennettu entinen vuokrakerrostalo.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Pispankatu 27/ Varronkatu .

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Varronkadun kulmassa. Tontin asuinrakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Alasentie vuonna 1928. Rakennusmateriaalit hankittiin Särkänniemen sahalta sekä Pyhäjärven sahalta. Alasentie asui itse talossa ja piti muissa asunnoissa vuokralaisia. Rakennuksessa oli yhteensä kuusi asuntoa, joissa oli huone ja keittiö tai pelkkä hellahuone. Rakennusta on peruskorjattu 1960- ja 1970-lukujen vaihteesta alkaen.

Kohteen lähiympäristössä Pispankadulla on suurten 1920-luvun vuokratalojen ja omakotitalojen kokonaisuus. Harjun rinne laskee jyrkästi etelään ja nousee pohjoiseen päin.

Rakennuksen edusta on hiekoitettu, mutta Pispankadun rinteessä on pieni kaistale, jossa kasvaa vaahteroita, omenapuita ja pensaita. Vanha piharakennus on purettu pois oletettavasti jo 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (porraskäytävä).

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 280.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Jorma Peltonen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.