rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat 1928 rakennetut kookas puurakenteinen pienkerrostalo ja puurakenteinen piharakennus. Asuinrakennuksessa on säilynyt 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, aumakatto, julkisivujen symmetrinen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä 6-ruutuiset risti-ikkunat (uusitut). Piharakennus on säilyttänyt hyvin ajan vaatimattomille piharakennuksille tyypillisen ilmeen. Rinnepihan pinnat, rakenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Pispankadun ja Pispalanportaiden kulmauksessa sijaitsevalla avoimella rinnetontilla ja katulinjan tuntumaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suuri merkitys katunäkymissä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa. Rakennukset ovat oleellinen osa Pispalanportailta etelään avautuvaa maisemaa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2). Asuinrakennus on oleellinen osa Pispankadun 1920-luvun lopun vuokratalojen muodostamaa tiivistä kaupunkimaista katunäkymää.

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Pispalan portaiden kulmauksessa, Pispankadulta pohjoiseen nousevassa jyrkässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1928 rakennettu vuokrakerrostalo sekä saman ikäinen piharakennus.

Kohteen asuinrakennus on Välimäen veljesten rakentama ja suunnittelema rakennus, rakennuttajana toimi Hanho -niminen mies. Rakennus on suuri, kaksikerroksinen, aumakattoinen entinen vuokratalo. Rakennuksen 9 asuntoa, 6 huoneen ja keittiön asuntoa sekä 3 hellahuoneen asuntoa, ovat säilyneet ennallaan. Rakennus on peruskorjattu melko voimakkaasti 1980-1990-luvuilla. Rakennuksen yleisilme on kuitenkin säilynyt kadun puolelle suhteellisen hyvin.

Pihan puolella sijaitsee asuinrakennuksen kanssa samoihin aikoihin rakennettu pulpettikattoinen, pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen piharakennus.

Kohteen vieritse kulkevat puiset Pispalanportaat. Ympäristössä on 1920-luvulla rakennettuja vuokrataloja ja omakotitaloja. Rinne nousee voimakkaasti harjulle.

Rakennusten ympärille jää melko vähän pihaa, sillä rinne nousee todella jyrkästi harjulle. Pihaa on pengerretty komeilla rivinteereillä. Rinteessä kasvaa metsää, muun muassa koivuja, vaahteroita, pihlajia ja mäntyjä.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Pispankadun katumaisemassa merkittävän tontin lounaisrajan tukimuurin säilyminen.

Tontin ja sen rakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 287.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Annamaija Sauramo.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön asukas.