rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Avaran tontin asuinrakennus, tyypiltään pikkutalo, on rakennettu 1908. Sitä on laajennettu kuistimaisella osalla länsipäädystä 1946. Muutoksista huolimatta rakennuksessa on säilynyt 1900-luvun alun rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten kapea suorakaide runko, loiva avoräystäinen satulakatto sekä julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, perheen asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Pispankadun varressa sijaitsevalla avoimella rinnetontilla ja etäällä katulinjasta sijaitsevalla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1908 rakennettu ja 1946 laajennettu asuinrakennus, 1960-luvulla rakennettu autotalli sekä kaksi pientä piharakennusta.

Kohteen asuinrakennuksen vanhan osan on rakentanut Kustaa Nieminen vuonna 1908. Osa rakennukseen tarvittavista hirsistä saatiin omalta tontilta. Rakennusta laajennettiin länsipäädystä vuonna 1946 kuistimaisella osalla. Rakennus on peruskorjattu kokonaan 1960-luvun lopulla. Naapurin kertoman mukaan samoihin aikoihin rakennetut Pispankatu 16 ja 18 asuinrakennukset ovat alkujaan olleet hyvin samanlaiset.

Autotalli on rakennettu vuonna 1963 (tilapäinen). Lisäksi pihassa on kaksi pientä piharakennusta, toinen mahdollisesti vanha ja toinen uudempi, mahdollisesti 1980-90-luvulta. Piharakennuksia ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Kohdetta vastapäätä sijaitsee 1960-luvun pienkerrostalo, toisella puolella on hyvin säilynyt 1920-luvun asuinkerrostalo ja toisella puolella 1930-luvun asussa oleva omakotitalo.

Rinnepihassa kasvaa muutama vanha vaahtera, kukkaistutuksia ja pensaita. Rinnettä on pengerretty pulterikivillä. Pihalla sijaitsee uudehko pieni puurakenteinen, peltikattoinen pihavaja. Aivan Pispankadun varressa sijaitsee satulakattoinen, vaalealla mineriitillä verhottu, aaltopeltikatteinen autotalli, pääty kadulle päin. Rakennus on peräisin 1960-luvulta.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispankadun katumaisemassa merkittävän tontin etelärajan tukimuurin säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 290.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Anneli Saarinen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Naapuri