rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu todennäköisesti 1920-luvulla. Myöhemmin laajennetussa ja peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt nähtävillä joitain 1900-luvun alun vuosikymmenten rakentamisen piirteitä, kuten kapea suorakaide runko ja jyrkkä avoräystäinen mansardikatto. Puurakenteinen piharakennus on todennäköisesti peräisin 1930-luvulta ja säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat, jäsentely, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa. Pispalassa tyypillinen esikaupunkimainen rakentamisentapa, jossa taloa on laajennettu varallisuuden tai perheen kasvaessa on säilynyt hyvin nähtävissä.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, korttelin keskellä, uudisrakennuksen (Pispankatu 10 A) takana. Tontilla sijaitsevat 1910-20-luvulla rakennettu, myöhemmin laajennettu useanperheen puutalo sekä mahdollisesti 1930-luvulla rakennettu piharakennus.

Kohteen pihapiirissä on kaksi rakennusta, mansardikattoinen kahdessa vaiheessa rakennettu asuinrakennus ja pulpettikattoinen piharakennus. Asuinrakennukseen on tehty muutoksia 1950-luvulla ja 1980-90-luvuilla. Piharakennus on säilyttänyt vanhan mallinsa.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uudirakennuksia että vanhaa 1900-luvun alkupuolen rakennuskantaa.

Kohteen pihapiiri sijoittuu muiden, aivan kadussa kiinni olevien talojen taakse, harjun etelärinteeseen. Kulku tontille on kapeaa polkua Pispankatu 8 ja 10 A välistä. Tontti on pengerretty melko tasaiseksi rivinteerien ja betonimuurien avulla. Tontilla kasvaa koivuja ja sireeniä sekä kukkaistutuksia. Pihassa on myös pieni lautarakenteinen leikkimökki.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit, useat sisäänkäynnit).

Rinnepihan tasoerojen ja säästöbetonirakenteiden (tukimuurit) säilyminen.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 20.5.2005/PMM/Riikka Nieminen.

2002 inventoinnin kohdenumero 372.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.