arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Tontilla sijaitsee kaksi 1967 valmistunutta modernia kerrostaloa. Lähes identtiset rakennukset edustavat alueelle 1945 asemakaavassa sopivaksi suunniteltua kaupunkimaista rakentamista. Ne ovat pienistä julkisivu muutoksista huolimatta säilyttäneet hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat materiaalit, muodot ja tyylin.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Paikalla sijaitsi aiemmin vuosisadan alussa talkoovoimin rakennettu Tahmelan työväentalo, josta on käytetty myös nimitystä Torppa. Työväentalo purettiin 1960-luvun alussa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pispankadun ja Torpankadun kulmauksessa sijaitsevalla kookkaalla tontilla suurine 6-kerroksisine kerrostaloineen on erittäin suuri maisemallinen merkitys, lähiympäristössään, harjun etelärinteen maisemassa sekä kaukomaisemassa.

Kohde sijaitsee Pispankadun alkupäässä etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat kaksi kookasta 1967 rakennettua kerrostaloa sekä niiden yhteinen autotallirakennus.

Tontilla on aiemmin sijainnut Tahmelan työväentalo, josta on käytetty myös nimitystä Torppa. Työväentalo rakennettiin paikalle vuosisadan alussa talkoovoimin. Hirsirungoksi ostettiin vanha tulitikkutehtaan herrojen huvila Pyynikin rannasta. Talo oli alueen asukkaille tärkeä tapaamispaikka ja monenlaisen toiminnan keskus. Siellä harrastettiin mm. urheilua, teatteria, kuorolaulua, soittamista ja tanssimista. Lisäksi siellä pidettiin kokouksia ja juhlia, kuten häitä ja hautajaisia. Työväentalo purettiin 1960-luvulla kerrostalojen tieltä.

Nykyiset Pispalan tornitaloina tunnetut kerrostalot rakennettiin tontille 1960-luvulla. Valmistumisvuodeksi mainitaan kaupungin kiinteistörekisterissä vuosi 1967. Lisäksi tontin pohjoisreunassa on mahdollisesti myöhemmin rakennettu betonirunkoinen 10 auton autotallirakennus.

Kohteen lähiympäristössä on mittakaavaltaan merkittävästi pienempää rakennuskantaa. Pääosa ympäröivistä rakennuksista on 1900-luvun alkupuolelta, mutta lähistöllä on myös muutamia 1980-90-luvun rivi- ja omakotiltaloja.

Etupiha ja parkkialueet on asfaltoitu. Rakennusten eteläpuolella on kapea nurmialue, jossa on muutamia pensaita ja istutuksia. Tontin eteläpuolella mäntymetsää kasvava rinne viettää voimakkasti etelään. Alueen asukkaiden mukaan tontilla olisi ennen kerrostalojen rakentamista ollut ensimmäisen maailmansodan puolustusvarustuksiin liittyviä rakenteita.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennusten porraskäytävien sijainnin, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Kookkaiden asuinrakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Asunnonmyynti-ilmoitus, 18.06.2008, Etuovi.com

Harjula, Kristiina, Unelma Pispalasta, 1992.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston rakennus- ja muutoslupa piirrokset.

Asukkaat ja naapurit