arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Heikki Tiitolan suunnittelema tiilirunkoinen, kaksikerroksinen koulurakennus (rakennustyyppi: muu) valmistui 1915. Sitä laajennettiin 1922 länsipäästä saman arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Viimeisin laajennus ja korotus tehtiin 1941. Suunnitelmista vastasi kaupungin arkkitehtiosasto Bertel Strömmerin johdolla. Rakennuksen 1940-luvun laajennuksen jälkeinen muoto, rakennusmateriaalit ja funktionalistinen tyyli ovat säilyneet erittäin hyvin. Piha on 1900-luvun puolivälin koulurakennuksille tyypillinen.

Pispan talon luovuttamalle maalle 1915 valmistunut Pispan kansakoulu jatkaa yhä toimintaansa, nyt 1-6-luokkien opetuksesta vastaavana alakouluna ja nimellä Pispalan koulu.

Pispalanharjun luoteispäässä, matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun, Provastinkadun, Pispankadun ja Harjunpään kulmauksessa sijaitseva monumentaalinen koulurakennus hallitsee lähiympäristönsä kaupunkikuvaa ja on erittäin merkittävä elementti myös kaukomaisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalanharjun, Provastikadun, Pispankadun ja Harjunpään kulmauksessa. Tontilla sijaitsee 1915 rakennettu, 1920- ja 1940-luvuilla laajennettu koulurakennus.

Kohteella on neloisosoite Pispalanharju 47/ Provastinkatu 45/ Pispankatu 50/ Harjunpää 5.

päivitys 9/2022 M.R.-L.

Arvoalueet ja – kohteet: Pirkanmaan maakuntakaava 2040; maisemat; Pispalanharju- Pyynikki; valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja / tai maakunnallisesti arvokas maisema-alue

RKY-alue; Pispalanrinne.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040; merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö; Pispalanrinne, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Juho Pispan perikunta lahjoitti vuonna 1912 pispalalaisten pyynnöstä tonttimaata rakennettavaksi koulua varten. Kaksi vuotta myöhemmin Pirkkalan kunnanvaltuusto hyväksyi Heikki Tiitolan tekemät piirustukset koulua varten. Koulu oli aluksi ilmeisesti puolitoistakerroksinen, pieni tiilirakennus, jossa oli kaksi luokkahuonetta ja käsityöhuone. Venäläisten linnoitustyöt vuosina 1914-16 olivat haitaksi koulurakennuksen valmistumiselle, sillä välikattoon tarkoitettu rauta ja sementti jouduttiin antamaan linnoitustöihin ja niinpä välipohjista tuli puisia.

Vuosina 1921-22 rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran. Pispan perikunnalta ostettiin lisää maata ja rakennusta laajennettiin länsipäädystä neljän luokkahuoneen verran. Suunnitelmista vastasi jälleen Heikki Tiitola. Oppilasmäärän yhä kasvaessa rakennusta laajennettiin seuraavan kerran 1941 kaupungin arkkitehtikontttorissa Bertel Strömmerin johdolla tehtyjen laajennuspiirustusten mukaisesti. Rakennus korotettiin kolmikerroksiseksi ja rakennuksen länsipäätyyn rakennettiin porrashuoneen avulla päärakennukseen yhdistetty kaksikerroksinen laajennusosa. Rakennus on nykyisin 1940-luvun laajennuksen jälkeisessä asussa. Koulun nimi muutettiin 2010-luvun alussa Pispalan kouluksi.

Rakennus sijaitsee Pispalanharjulla, harjun laella, sen luoteispäässä. Rakennuksen ympäristössä on vanhoja puolitoista- ja kaksikerroksisia puutaloja.

Koulun piha-alue on pääasiassa asfaltoitu ja tontin eteläsivu on pengerretty pulterikivillä. Pihalla kasvaa muutamia mäntyjä, pihlajia ja lehmuksia.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Koulurakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Koulurakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen säilyminen.

Kookkaan koulurakennuksen hallitsevan aseman säilyminen lähiympäristön katumaisemissa, harjun länsirinteen maisemassa sekä kaukomaisemassa.

päivitys 9/2022 M.R.-L.

Kaavatilanne: Asemakaava hyv. 2016, kaavassa sr-18 merkintä ja pihassa sk merkintä, suojelu

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 4.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 257.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 262)

Riekkola Juhani, 1976. Pispala.

Helenius Kyllikki, 2001. Pispala. Tampereen pääkaupunki.