rakennusperinteinen
rakennustekninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppisen asuinrakennuksen kapearunkoinen, huoneen ja keittiön kokoinen eteläosa on rakennettu 1910-luvulla ja mansardikattoinen melko leveärunkoinen alkujaan useita asuntoja käsittänyt laajennus 1920-luvulla. Peruskorjauksesta huolimatta rakennuksessa on säilynyt 1900-luvun alkupuolen rakentamiselle ja 1920-luvun puuklassismille tyypillisiä piirteitä, kuten mansardikatto, päätyihin taittuvat räystäät, lasikuisti, päätyjen kolmioikkunat julkisivujen symmetrinen aukotus sekä laudoitus- ja listoitustapa. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Kahdessa vaiheessa rakennetun asuinrakennuksen eri-ikäiset ja eri rakennustyyppiä edustavat osat ovat säilyneet hahmotettavissa. Jyrkkään rinteeseen sovitettu asuinrakennus edustaa hyvin pispalalaista haastavaa rinnerakentamista.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt hahmotettavissa. Pispalassa tyypillinen esikaupunkimainen rakentamisentapa, jossa taloa on laajennettu varallisuuden tai perheen kasvaessa on säilynyt hyvin nähtävissä.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun varressa sijaitsevalla tontilla ja lähelle katulinjaa rakennetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa. Piha ja asuinrakennus ovat oleellinen osa näköalapaikkana suositusta Pyykkimettän puistosta avautuvaa perinteistä pispalalaista maisemaa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varren arvoalueella (2008/A3).

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varressa, pohjoiseen viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu ja 1920-luvulla laajennettu asuinrakennus.

Kohteen asuinrakennus on pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen ja se on rakennettu kahdessa vaiheessa. Talon rakennuttajana on toiminut Kalle Katajisto. Ensin, ennen 1920-lukua, on rakennettu pääty tielle päin sijaitseva, kapearunkoinen, mansardikattoinen huoneen ja keittiön käsittävä rakennus. Vuonna 1921 tai 1925 on rakennuksen kylkeen tehty laajennusosa. Rakennnuksessa on ollut aikoinaan yhteensä kuusi asuntoa, jotka ovat olleet pääasiassa huoneen ja keittiön kokoisia. Rakennus on peruskorjattu 1984, ja se on nykyisin todennäköisesti yhden perheen käytössä. Vanha piharakennus on purettu.

Rakennus sijaitsee Pispalanharjun varressa, vastapäätä ns. Pyykkimettän puistoa. Ympäristössä on pääasiassa vanhaa rakennuskantaa.

Rakennuksen pihamaa on pieni ja siellä kasvaa muutamia pensaita, pihlaja, omenapuita ja sireenejä.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen eri-ikäisten ja etenkin eri rakennustyyppiä edustavien osien säilyminen hahmotettavissa.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan erittäin korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen Pispalanharjun sekä puiston maisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 3.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 252.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Heikki Hagan.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.