rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus ja betoninen piharakennus ovat todennäköisesti peräisin 1920-luvulta. Peruskorjatussa ja laajennetussa asuinrakennuksessa on säilynyt 1910-20-luvun rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten kolmiorimahuopakatettu loiva satulakatto, katusivun kolmiomainen poikkipääty, avoräystäät, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa sekä t-ikkunat. Tyypillinen pispalalainen piharakennus on vaikuttaa säilyneen pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun katulinjaan rakennetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varren arvoalueella (2008/A3).

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varressa, tasaisella harjunlaella. Tontilla sijaitsevat 1920-luvulla rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kohteen asuinrakennus on Koivusen rakennuttama ja suunnittelema talo, joka rakennettiin talkooperiaatteella arki-iltoina töiden jälkeen. Rakennustarpeet saatiin Enqvistin sahalta Santalahdesta sekä Särkänniemen sahalta. Talo rakennettiin alun perin vuonna 1915, mutta se paloi ilmeisesti osittain vuonna 1922 ja rakennettiin uudestaan samantyyppisenä. Rakennusta on saatettu laajentaa 1930-luvulla, sillä se on nykyistä lyhytrunkoisempi 1930 kartassa. Betoninen piharakennus on todennäköisesti 1920-luvulta. Päärakennuksessa oli kolme huoneen ja keittiön asuntoa, joita on sittemmin on yhdistetty ja laajennettu. Asuntoja on nykyisin kaksi.

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varressa, harjun tasaisella laella. Lähistöllä on ns. Pyykkimettä sekä vanhoja rakennuksia, mm. muutamia suuria 1920-luvun vuokrataloja. Viereiselle tontille on myös rakentunut suuri uudisrakennus.

Piha on melko pieni, tasainen, osin nurmi- ja hiekkapintainen. Siellä kasvaa vaahteroita ja muutamia pensaita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 2.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 249.

TTKK:n 1970-luvun inventointi.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.