rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kookas usean asunnon asuinrakennus (tyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo) ja kaksi naapuritontin piharakennuksiin kiinni rakennettua tyypillistä pispalalaista säästöbetonista piharakennusta on rakennettu 1930-luvulla. Asuinrakennus on peruskorjattu, mutta sen alkuperäinen hahmo, erittäin leveä suorakaide runko ja mansardikatto ovat säilyneet. Piharakennusten alkuperäinen ilme on säilynyt hyvin. Ne ovat oleellinen osa pihapiiriä. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt.

Päärakennuksen kivijalassa on toiminut Voiman kauppa. Liiketila hahmottuu yhä Pispalanharjun puoleisista entisistä näyteikkunoista, vaikka sisäänkäynti on ummistettu.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun katulinjaan rakennetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varressa, tasaisella harjunlaella. Tontilla sijaitsevat 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus ja kaksi saman ikäistä piharakennusta.

Rakennus sijaitsee pääty Pispalanharjussa kiinni. Rakennus on pohjaltaan lähes neliö ja sen runko on erittäin leveä. Naapuritalosta 1910-1920-luvulla otetussa valokuvassa näkyy tämän rakennuksen kohdalla pieni harjakattoinen, huoneen ja keittiön mökki. Nykyinen rakennus on joko rakennettu pienen mökin tilalle tai se on jäänyt rakennuksen sisään. Yhden tietolähteen mukaan nykyisin tontilla sijaitseva rakennus olisi siirretty Näsijärven rannasta tontille vuonna 1934. Yhden tietolähteen mukaan rakennuksen runko taas olisi tuotu Terijoelta.

Talossa on ollut alun perin seitsemän erillistä asuntoa, joita on yhdistetty peruskorjauksen yhteydessä. Kivijalassa on toiminut Voiman kauppa. Rakennus on peruskorjattu 1990-luvulla.

Rakennus sijaitsee Pispalanharjun varressa. Rakennuksen läheisyydessä on muutama uudisrakennus sekä vanhoja peruskorjattuja rakennuksia.

Maasto on tasaista harjun lakea. Pihamaata on suhteellisen vähän ja siellä kasvaa muutama omenapuu sekä vaahtera. Piharakennukset ovat säilyneet ja muodostavat eheänä säilyneen pihapiirin.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennusten, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Tontin kolmen rakennuksen muodostaman historiallisesti yhteen liittyvän rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (porraskäytävä).

Asuinrakennuksen kivijalan liiketilan säilyminen hahmotettavissa (näyteikkunat, sisäänkäynnin paikka).

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 1.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 239.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Mikko Isola.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.