arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennus on rakennustyypiltään huvila. Se on peräisin 1900-luvun alusta, todennäköisesti vuodelta 1905. Rakennusta on laajennettu 1935 ja se on peruskorjattu, mutta siinä on säilynyt alkuperäisiä ja laajennusaikaisia tai niitä vastaavia rakennusosia. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Asuinrakennuksessa on säilynyt 1900-luvun alun ja puu jugendin tyylipiirteitä, kuten loiva satulakatto, julkisivujen laudoitus- ja listoitustapa, koristeelliset ovien ja ikkunoiden kehykset, pieniruutuiset ikkunat sekä 1930-luvulle tyypilliset eteläsivun betonirakenteinen parveke ja länsipäädyn pyöröikkuna.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun varressa sijaitsevalla tontilla ja sen perälle sijoitetulla asuinrakennuksella on melko vähäinen merkitys katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varressa, sisäänvedettynä kadun reunasta. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus ja 1980-luvun pieni pihavaja.

Rakennus sijaitsee Pispalanharjun varressa, sisäänvedettynä kadun reunasta. Rakennus on rakennettu ilmeisesti noin vuonna 1905. Rakennusta on laajennettu luoteispäädystä vuonna 1935. Rakennus on jugendtyylinen hirsitalo, joka on säilyttänyt alkuperäisilmeensä hyvin laajennuksesta ja 1970-luvun peruskorjauksesta huolimatta. Rakennuksessa on asunut ainakin johtajaopettaja Aarne Lahtinen. 1968 talon osti Jaakko Heikkilä. Nykyinen omistaja on perinyt kiinteistön 2004. Puurakenteinen pieni piharakennus on rakennettu 1980-luvulla.

Kohde sijaitsee Pispalanharjun eteläisessä rinteessä. Mäntymetsää kasvava rinne laskeutuu jyrkästi rakennuksen etelä- ja länsipuolitse. Rakennuksen lähistölle on rakentunut muutamia suuria uudisrakennuksia, mutta jäljellä on myöskin muutamia vanhoja rakennuksia.

Rakennuksen piha on osittain luonnontilainen ja siellä kasvaa muun muassa vanha suuri vaahtera, koivu, muutamia omena- ja luumupuita sekä mänty. Tontin eteläkulmaan on rakennettu 1980-luvulla pieni piharakennus, joka toimii liiterinä. Pispalanharjun puolella on vanha, erikoinen ja massiivinen betoninen aita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 234.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.