rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kookas, useita asuntoja käsittävä kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu ilmeisesti 1910-20-luvuilla. Rakennus on peruskorjattu voimakkaasti, mutta siinä on säilynyt joitain alkuperäisiä piirteitä kuten rakennuksen perusmuoto (pitkä suorakaide runko, loiva satulakatto), listoitus- ja laudoitustapa, 4 sisäänkäyntikuistia, päätyihin taittuvat räystäät. Pihan pinnat, jäsentely, rakenteet (maakellari, pulterikivi- ja betonipenkereet) ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa on säilynyt.

Avoimella rinteessä sijaitsevalla kulmatontilla rakennuksineen on maisemallista merkitystä Mäkikadun, Rinnekadun ja Moreenikatujen katunäkymissä. Erityisesti katujen kulmassa, aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on keskeinen merkitys kaupunkikuvassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Asuinrakennus on olennainen osa Mäkikatua reunustavien pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun, Moreenkadun ja Rinnekadun kulmauksessa. Tontilla sijaitsee 1900-luvun alussa, todennäköisesti 1910-20-luvuilla rakennettu asuinrakennus. Vanha piharakennus on purettu, mutta maakellari säilynyt.

Kiinteistöllä on kolmoisosoite Mäkikatu 21/ Moreenikatu 10/ Rinnekatu 38.

Kohteen asuinrakennus sijaitsee lähes kiinni Mäkikadussa osana 1900-luvun alun ja 1920-luvulla rakennettujen vuokratalojen kokonaisuutta. Rakennus on rakennettu ilmeisesti 1900-luvun alussa, kuitenkin viimeistään 1920-luvulla rouva Lindstedtin toimesta. Komissaario Ahonen alkoi pitää rakennusta vuokratalona muutama vuosi rakennuksen valmistumisen jälkeen. Rakennuksessa on kuusi asuntoa. Rakennus on voimakkaasti peruskorjattu 1980-luvulla. Pihapiiriin kuulunut piharakennus on sijainnut tontin lounaiskulmassa, Rinnekadun reunassa, mutta se purettu. 1900-luvun alkupuolella rakennettu maakellari on säilynyt.

Kohteen ympäristössä Mäkikadun varressa sijaitsee useita 1900-luvun alun ja 1920-luvun välillä rakennettuja suuria vuokrataloja. Rinne nousee melko jyrkästi harjulle.

Pihalla ei ole enää piharakennusta. Piharakennuksen kivijalka on täytetty ja toimii yläpihan tasanteena, jossa on mm. keinut. Pihalla on pulteripengerrystä, muutamia istutuksia, pihlajia, omenapuu, kirsikkapuu, koivu ja jalokuusi.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Julkisivusta ulkonevan tiilimuuratun keskuslämmityspiipun säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 190.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Matti Onkalo.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.