rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu ilmeisesti 1910-luvulla ja sitä on jatkettu itäpäästä 1930-luvun alussa. Rakennus on peruskorjattu ja asuntoja yhdistetty, mutta siinä on säilynyt joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia sekä 1920-luvun puuklassismin piirteitä (listoitus- ja laudoitustapa, ikkunoiden hieman koristeelliset kehykset, sisäänkäyntikuistit betoniportaineen, päätyihin taittuvat räystäät ja rombi-ikkunat). Osin säästöbetoninen naapurin piharakennusta vasten rakennettu tyypillinen pispalalainen 1920-luvun piharakennus on säilynyt lähes alkuperäisasussaan. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Avoimella rinteessä sijaitsevalla kulmatontilla rakennuksineen on maisemallista merkitystä Mäkikadun, Rinnekadun ja Moreenikatujen katunäkymissä. Erityisesti katujen kulmassa, aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on keskeinen merkitys kaupunkikuvassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Asuinrakennus on olennainen osa Mäkikatua reunustavien pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun, Moreenikadun ja Rinnekadun kulmauksessa. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennettu ja 1930 laajennettu asuinrakennus sekä 1920-luvulla rakennettu piharakennus.

Tontti on lohkottu 1900-luvun alkupuolella Kaarilan omistamista entisistä Provastin tilan maista. Asuinrakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa siten, että ensin on rakennettu 1900-luvun alun osa ja myöhemmin rakennusta on jatkettu itäpäädystä. Aiemman inventoinnin mukaan laajennus olisi tehty 1929, mutta sitä ei kuitenkaan näy 1930 laaditussa kartassa, joten laajennus lienee valmistunut vasta 1930-luvun alussa. Rakennus on käsittänyt alun perin neljä huonetta ja yhteiskeittiön, jatko-osassa lisää tuli yksi huone ja keittiö. Laajennusosa on kiinni naapurikiinteistön asuinrakennuksessa. Rakennusten välille on tehty betoninen palomuuri. Peruskorjausta on tehty vuonna 1957 ja 1970-luvun lopulla. Nykyisin rakennuksessa on todennäkösesti kaksi erillistä asuntoa. Tontilla on myös naapuritontin kanssa yhteinen, 1920-luvulla rakennettu betoninen piharakennus, jossa on ollut pesutupa, ulkohuoneet ja varastoa.

Kohteen ympäristössä, Mäkikadun varressa sijaitsee useita 1900-luvun alun ja 1920-luvun välillä rakennettuja suuria vuokrataloja. Rinne nousee melko jyrkästi harjulle.

Pihapiiri on säilynyt perinteisenä kasvillisuuden ja pintojen suhteen. Siellä on mm. omenapuita, marjapensaita ja kukkaistutuksia. Pihalla on naapuritontin kanssa yhteinen betoninen piharakennus, jossa on ollut pesutupa, ulkohuoneet ja varastoa.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen 1910-20-luvulle tyypillisen kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit betonoitu).

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 191.

Kiinteistöllä on kolmoisosoite Mäkikatu 19/ Moreenikatu 5/ Rinnekatu 36.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.