rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräisin vuodelta 1927. Puutaloklassismin piirteitä omaava rakennus on peruskorjattu melko voimakkaasti, mutta sen perusmuoto (noppamainen runko, satulakatto), julkisivujen aukotus ja päätyihin taittuvat räystäät ovat säilyneet. Ilmeisesti 1930-luvun alussa rakennettua kookasta pääosin puurunkoista piharakennusta on muutettu jonkin verran, mutta se on yhä tunnistettavissa vanhaksi ja siksi oleellinen osa pihapiiriä. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Mäkikadun ja Moreenikadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja katulinjaan sijoitetuilla rakennuksilla on suurehko merkitys katumaisemissa. Asuinrakennus näkyy myös alueen pääliikenneväylälle, Pispalan valtatielle.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Moreenikadun kulmauksessa, jyrkästi Pispalan Valtatielle laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1927 rakennettu asuinrakennus ja samaan aikaan rakennettu piharakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Mäkikatu 18/ Moreenikatu 3.

Kohteen päärakennus on vuonna 1927 Janssonin rakentama klassishenkinen rakennus, jota on peruskorjattu. Jansson rakensi ensin kivijalan asuttavaksi, minkä jälkeen hän rakensi varsinaisen pääkerroksen. Rakennuksessa on ollut neljä asuntoa, jotka on nykyisin yhdistetty yhden perheen käyttöön. Pihapiirin vanha, pitkä piharakennus sijaitsee aivan Mäkikadussa kiinni. Rakennuksessa ovat sijainneet sauna, puuliiteri ja ulkohuoneet.

Kohteen ympäristössä Mäkikadun varressa sijaitsee vanhoja 1900-luvun alussa ja 1920-luvulla rakennettuja suuria vuokrataloja ja pienempiä puutaloja. Pispalan valtatien varressa rakennuksen koillispuolisella tontilla on 1950-luvun rapattu pienkerrostalo.

Rinne laskee jyrkkänä koilliseen. Pihalla kasvaa muutama vaahtera ja koivu. Istutukset ovat ilmeeltään moderneja. Pihalla sijaitsee vanha piharakennus.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 193.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Inkeri Juusela.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.