rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppisen asuinrakennuksen nykyilme on peräisin 1920-luvulta. Kahdessa vaiheessa rakennetussa mansardikattoisessa talossa on useita asuntoja. Rakennuksessa on säilynyt paljon 1900-luvun alun tai niitä vastaavia rakennusosia ja materiaaleja sekä 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten laudoitustapa, päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen symmetria ja T-malliset ikkunat sekä rakennuksen runkomuoto. Rinnepihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä vuokra-asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Rinnetontilla ja melko kookkaalla Mäkikadun katulinjan tuntumaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko maisemallinen merkitys Mäkikadun ja Rinnekadun katunäkymissä sekä laajemminkin harjun pohjoispuolen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Asuinrakennus on olennainen osa Mäkikatua reunustavien pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun välissä harjulle nousevassa rinteessä. Tontilla oleva asuinrakennus on 1900-luvun alusta ja laajennettu 1920-luvulla. Kiinteistöllä on kaksoisosoite Mäkikatu 9/ Rinnekatu 24.

Tontti on lohkottu 1920-luvulla Kaarilan omistamista entisistä Provastin tilan maista. Aiemman inventoinnin tietojen mukaan kiinteistön asuinrakennus on rakennettu 1900-luvun alussa, todennäköisesti 1910-luvulla ja sitä on jatkettu itäpäädystä ja laajennettu yläkerralla 1920-luvulla. Rakennuksessa on nykyään todennäköisesti kuusi asuntoa, joista kaksi on tyhjillään. Asuinrakennuksen kanssa ilmeisesti saman ikäinen toinen asuinrakennus on sijainnut Rinnekadun reunassa, mutta se on purettu ja sen jäljelle jäänyt kivijalka on romahtanut.

Rakennusta vastapäätä ja viereisellä tontilla on uudisrakennukset. Mäkikadun alkupäässä on vanhojen vuokratalojen muodostama kokonaisuus. Pihaan on kulku polkua pitkin Rinnekadulta ja puisia portaita Mäkikadulta. Rinnekadun reunassa sijainnut vanha piharakennus ei ole säilynyt. Nurmipintaisella, melko suurella pihalla kasvaa muutamia koivuja, vaahteroita ja sembramänty.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, kasvillisuuden ja rakenteiden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen 1910-20-luvulle tyypillisen kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit betonoitu).

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Mäkikadun katumaisemalle olennaisen tontin koillisreunan tukimuurin säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 197.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.