rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin hirsirunkoisen, kaksikerroksisen pienkerrostalon nykyilme on peräisin 1920-luvulta. Ilmeisesti kahdessa vaiheessa rakennetussa talossa on 11 asuntoa. Rakennuksessa on säilynyt erittäin paljon 1900-luvun alun tai niitä vastaavia rakennusosia ja materiaaleja sekä 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten laudoitustapa, päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen symmetria, T-malliset, 6-ruutuiset ja lunetti-ikkunat sekä porraskäytävien sisäpinnat. Puurakenteista piharakennus on todennäköisesti 1960-luvulta, mutta se muistuttaa alueelle tyypillisiä puisia 1900-luvun alun piharakennuksia. Rinnepihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Jyrkällä rinnetontilla ja kookkaalla Mäkikadun katulinjan tuntumaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys Mäkikadun ja Rinnekadun katunäkymissä sekä laajemminkin harjun pohjoispuolen maisemassa. Asuinrakennus näkyy myös alueen pääliikenneväylälle, Pispalan valtatielle.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Asuinrakennus on olennainen osa Mäkikatua reunustavien pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun välissä jyrkässä harjulle nousevassa rinteessä. Tontilla on ilmeisesti 1910-luvulla rakennettu, 1925 korotettu vuokrakerrostalo ja ilmeisesti 1960-luvulla rakennettu piharakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Mäkikatu 5/ Rinnekatu 20.

Tontti on lohkottu Kaarilan omistamista entisistä Provastin tilan maista. Asuinrakennus on suuri, kaksikerroksinen vuokratalo, jossa on yhteensä 11 asuntoa. Aiemman inventoinnin mukaan kiinteistön rakennukset on rakennuttanut Peltonen vuonna 1925. Rakennustarpeet hän sai luultavasti omasta metsästään. Erään asukkaan mukaan asuintalo olisi rakennettu jo vuonna 1911, mikä saattaa asuinkerrosten erilaisista ikkunoista päätellen pitää paikkaansa. Rakennuksen ensimmäinen kerros on saatettu rakentaa ensin ja toinen kerros lisätä myöhemmin. Varastotilana toimiva piharakennus on rakennettu myöhemmin, mahdollisesti 1960-luvulla.

Rakennuksen ympäristössä on sekä uudisrakennuksia että vanhoja rakennuksia. Rakennuksen kaakkoispuolella sijaitsee toinen kauniisti säilynyt 1920-luvun vuokratalo. Rakennus sijaitsee erittäin jyrkässä rinteessä maisemallisesti näkyvällä paikalla Mäkikadun ja Rinnekadun välissä. Kulku pihaan on polkua rinnekadulta ja kestopuisia portaita Mäkikadulta. Pihamaa on hoitamaton ja siellä sijaitsee vanha piharakennus. Kasvillisuutena on muutamia vaahteroita, paju ja pihlaja.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, kasvillisuuden ja rakenteiden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen alueelle tyypillisen useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Mäkikadun katumaisemalle olennaisen tontin koillisreunan tukimuurin säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 198.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakeentäyttäjä Asko Riihimäki.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.