rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001, pikkutalo 002 ja säästöbetoninen piharakennus 004 ovat peräisin 1900-luvun alusta, todennäköisesti 1910-20-luvuilta. Rakennukset 001 ja 002 on peruskorjattu voimakkaasti, ainoastaan niiden perusmuoto on säilynyt hahmotettavissa. Naapurin piharakennusta vasten rakennettu tyypillinen pispalalainen piharakennus on oleellinen osa pihapiiriä ja säilynyt lähes alkuperäisasussaan. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset, joskin hoitamattomat.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienet asunnot puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Aivan Mäkikadun katulinjaan sijoitetuilla rakennuksilla 002 ja 004 on kohtalainen merkitys katumaisemassa. Asuinrakennus 001 näkyy myös alueen pääliikenneväylälle, Pispalan valtatielle.

Kohde sijaitsee Mäkikadun varressa, kadun koillispuolella. Pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, joista toinen sijaitsee Mäkikadussa kiinni, toinen on tontin perällä ja näkyy Pispalan valtatielle. Lisäksi tontilla sijaitsee naapuritontin kanssa yhteinen betoninen ulkohuonerakennus sekä 1950-60-luvuilla rakennettu autotalli.

Pihapiirin kaksi asuinrakennusta ja piharaeknnuksen on rakentanut Grönfors 1910-20-luvulla. Mäkikadun puoleinen pienempi rakennus on rakennettu 1920-luvulla ja Valtatien puoleinen rakennus ilmeisesti aiemmin 1910-20-luvuilla. Rakennukset on peruskorjattu voimakkaasti 1960-70-luvuilla. Tontin länsikulmassa sijaitsee naapuritontin kanssa yhteinen betoninen ulkohuonerakennus. Tontilla sijaitsee myös 1950-60-luvuilla rakennettu vaatimaton rankorakenteinen autotalli. Autotalli on vaakalaudoitettu, satulakatteinen ja huopakatettu. Nykyinen kiinteistön omistaja on omistanut kiinteistön 1950-60-luvulta alkaen, mutta hän ei enää itse asu kiinteistössä, vaan päärakennus on vuokrattuna.

Kohteen ympäristössä Mäkikadun varressa sijaitsee useita 1900-luvun alun ja 1920-luvun välillä rakennettuja suuria vuokrataloja.

Koilliseen laskeva tontti on hoitamaton ja siellä kasvaa mm. vadelmaa, pensaita, pihlaja, vaahtera, koivu, sireeniä.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Päärakennuksen, pikkutalon ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Tontin kolmen inventoidun rakennuksen muodostaman historiallisesti yhteen liittyvän rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rakennuksen 002 harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Rakennuksen 002 1910-20-luvulle tyypillisen kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit tiilimuurattu).

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 186.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön vuokralainen.