rakennusperinteinen

henkilöhistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin pienikokoinen kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1900-1910. Rakennus on peruskorjattu ja asunnot yhdistetty, mutta siinä on säilynyt paljon alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia sekä tyylipiirteitä, kuten rakennuksen perusmuoto, loiva satulakatto, avoräystäät, julkisivujen aukotus, laudoitus- ja listoitustapa. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Kirjailija Lauri Viita vanhempineen asui talossa 1917.

Rinnekadun ja Mäkikadun välisellä avoimella tontilla ja erityisesti lähes Mäkikadun katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on maisemallista merkitystä katunäkymissä.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Asuinrakennus on olennainen osa Mäkikatua reunustavien pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun varressa, kadulta melko jyrkästi etelään nousevassa rinteessä. Tontti rajoittuu lounaispäädystään Rinnekatuun. Tontilla sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu hirsirakenteinen asuinrakennus.

Asuinrakennus on Lahtisen & Keskisen rakennuttama hirsitalo 1900-luvun alusta. Vuonna 1917 Alfild ja Emil Viita muuttivat Lauri-poikansa kanssa taloon, johon he olivat saaneet rahaa Finlaysonin sairaskassasta. Matti ja Matilda Vilenius ostivat talon vuonna 1919 Pellavatehtaan sairaskassan varoin ja siitä saakka ainakin 1970-luvun loppuun saakka talossa on asunut heidän sukunsa. Rakennuksessa on ollut alun perin kaksi huoneen ja keittiön asuntoa, mutta nykyisin huoneistot on yhdistetty. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla, mutta alkuperäinen muoto on yhä hahmotettavissa.

Mäkikadun varressa sijaitsee useita vanhoja vuokrataloja ja muutamia pienempiä asuinrakennuksia, jotka muodostavat kadun eteläpuolelle yhtenäisen kokonaisuuden (2008 inventoinnin arvoalue A5). Rakennuksen naapurissa sijaitsee sekä alkuperäisessä asussaan säilyneitä että voimakkaasti peruskorjattuja rakennuksia sekä yksi uudisrakennus.

Rinne nousee jyrkästi harjulle kohti etelään. Ilmeeltään ja kasvillisuudeltaan osin modernilla pihalla on paljon erilaisia uusia kukkaistutuksia ja pihaa on pengerretty pulterikivillä. Pihalla kasvaa muutamia vanhoja omenapuita ja vaahtera. Vanha piharakennus ei ole säilynyt.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen.

Asuinrakennuksen 1900-luvun alulle tyypillisen kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit betonoitu).

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 185.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakeentäyttäjä Matti Onkalo.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Kiinteistön omistajan/ asukkaan toimittama inventoinnin tietojen täydennys- ja korjauslomake, 23.6.2008.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas (puhelinkeskustelu).