rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräisin vuodelta 1932. Rakennus on peruskorjattu ja asunnot yhdistetty, mutta siinä on säilynyt ajan puutaloklassismille tyypillisiä piirteitä, kuten selkeä suorakaide runko, satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, katon lunetti-ikkunat, kulmalistat, eteläsivun pilasterein korostettu sisäänkäynti ja pyöröikkuna. Naapurin piharakennusta vasten rakennettu säästöbetoninen tyypillinen pispalalainen piharakennus on peräisin 1900-luvun alusta, todennäköisesti 1910-20-luvuilta. Se on oleellinen osa pihapiiriä ja säilynyt lähes alkuperäisasussaan. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Mäkikadun ja Harjunpään kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja Mäkikadun katulinjaan sijoitetuilla rakennuksilla on suurehko merkitys katumaisemissa.

Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Mäkikadun ja Harjunpään kulmassa. Tontilla sijaitsevat 1930-luvun alussa rakennettu asuinrakennus ja vanhempi naapuritontin piharakennukseen kiinni rakennettu piharakennus.

Tontti on lohkottu 1920-30-luvulla Kaarilalle siirtyneistä entisistä Provastin tilan maista. Pihapiiriin on kuulunut kaksi asuinrakennusta ja piharakennus. Tontin pohjoisrinteessä on sijainnut 1900-luvun alussa rakennettu hirsinen entinen Pispan tilan torpparakennus. Rakennus on purettu ilmeisesti 1980-1990-luvulla.

Nykyinen asuinrakennus on Toivo Järvisen rakennuttama. Kiinteistön omistajan mukaan rakennusvuosi on 1932. Rakennuksessa on ollut alkujaan kuusi asuntoa. Vielä 2000-luvun alussa niitä lienee ollut kolme. Nykyisin asunnot on yhdistetty yhden perheen käyttöön.

Rakennus sijaitsee Mäkikadun ja Harjunpään kulmassa. Mäkikadun varressa on suhteellisen hyvin säilynyt suurten vuokratalojen ja omakotitalojen muodostama kokonaisuus. Lounaispuolelle on 2000-luvun alussa rakennettu myös yksi uudisrakennus.

Piha on pispalalaisittain melko suuri ja se viettää loivasti koilliseen. Piha on nurmella ja siellä on kukkaistutuksia, omenapuita, sireenejä ja kuusia. Tontin kaakkoiskulmassa sijaitsee naapuritontin piharakennukseen kiinni rakennettu betoninen piharakennus.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2001 inventoinnin kohdenumero 184.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakeentäyttäjä Tarmo Peltonen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistajan sähköpostilla 11.11.2008 toimittamat lisätiedot.