arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on todennäköisesti peräisin 1920-luvun alusta. Siinä on säilynyt erinomaisesti ajan rakennusmateriaalit ja 1920-luvun puutaloklassismille tyypilliset piirteet, kuten selkeä suorakaide runko, symmetrinen julkisivujen aukotus, risti- ja t-malliset ikkunat, kuistin moniruutuiset ikkunat, peilipintaiset ulko-ovet, laudoitus- ja listoitustapa, kulmien harkotus, kolmiorimahuopakatettu aumakatto ja katon kolmioikkunat. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt nähtävissä.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun katulinjaan rakennetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varren arvoalueella (2008/A3).

Rakennus sijaitsee harjun laella, Pispalanharjun varrella, pitkäsivu kadulle päin. Asuinrakennus on pienikokoinen entinen vuokratalo, jossa nykyään on kolme huoneen ja keittiön asuntoa.

Tontti on lohkottu 1920-luvulla Kaarilan omistamista entisistä Provastin tilan maista. Nykyisin kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki. Asuinrakennus on myös ollut pitkään kaupungin omistuksessa. Kaupunki vastasi mm. vuonna 1984 tehdystä peruskorjauksesta. Nykyisin talon 3 asuntoa ovat todennäköisesti vuokrattuina.

Rakennuksen ympäristössä on paljon muita hyvin säilyneitä vanhoja rakennuksia. Rakennukset on sijoitettu kiinni tiehen. Hyvin säilyneet Pispalanharjun katu ja sen varren rakennukset upeine järvinäköaloineen ovat Pispalan tyypillisintä ja omaleimaisinta osaa.

Tontti on melko tasaista harjunlakea. Pihalla ollut piharakennus, jossa ulkokäymälät sijaitsivat, on purettu. Nyt piha on hiekoitettu. Kasvillisuutena on vaahteroita, pihlaja ja vanha omenapuu.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit, sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen 1900-luvun alun vuosikymmenille tyypillisen kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit osin tiilimuurattu, osin betonoitu).

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 1.6.2001/PMM/Anu Eerikäinen.

2001 inventoinnin kohdenumero 6.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.