Kuhmoisten keskustan lounaispuolella, Karklahden rannassa, Ala-Karkjärvestä Päijänteeseen laskevan nykyisin nimettömän (ilmeisesti Möllinkosken) pienen virran varrella on sijainnut Kuhmoisten kirkonkylän kylien myllyjä viimeistään 1500-luvulta lähtien. 1700-luvun loppupuolella Möllinkoskessa toimi neljä jalkamyllyä. Vuonna 1790 Tapialan talolliset päättivät rakentaa paikalle kunnollisen ratasmyllyn. (Suvanto 1965).

Mainitut neljä myllyä näkyvät vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartassa. Myllyt näkyvät

myös vuoden 1842 pitäjänkartalla. Myllytoiminta on ilmeisesti lakannut viimeistään 1900-luvun alussa, sillä vuoden 1925 maastokartalla myllyjen paikalle on merkitty saha. Sahasta ei löytynyt juuri ollenkaan tietoa, joten se lienee ollut pienehkö kotitarvesaha.

Paikalla on voimakkaasti virtaava puro, jonka rannat ovat hyvin kiviset. Joen rantojen asukkaat ovat tehneet joen alajuoksulle, Toritien eteläpuolelle pieniä ”uimalampia”, kenties entisiin patoaltaisiin. Joen alajuoksulla on havaittavissa pienehkö patoallas vanhan puisen rakennuksen vieressä. Sen eteläpuolella, joen länsipenkereellä on betonirakenteen jäänteitä aivan puron rannassa. Betonirakenteen alapuolella on matalahkoa kivipengerrystä, joka voi mahdollisesti liittyä paikalla olleisiin vanhempiin myllyrakenteisiin. Joen varrella ja maaperässä voi olla muitakin säilyneitä rakenteita vanhemmasta toiminnasta. Alueen havaintomahdollisuudet olivat melko huonot. Samalla koskipaikalla on joka tapauksessa ollut pitkään jatkunutta elinkeinohistoriallista toimintaa 1500-luvultaa lähtien.