Alueen keskipiste

Ensimmäinen maininta kylästä v. 1477. Kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna

1540 ja 1571 kylässä oli kahdeksan taloa. Maakirjakartassa vuonna 1644 taloja on yhdeksän.

Isojakokartalla 1766 ja 1782 on seitsemän taloa (numerointi 1782 kartta): 15. Kyppö, 16. Pynnäri, 17. Liuha, 18. Kapalo, 19. Juntu, 20. Nuttu (vääpelin virkatalo). Yhtenäisen tontin länsipuolella, puron länsipuolella on 21. Pappila.

Vuoden 1644 kartan kylätontti on suurempi kuin vuoden 1766 isojakokartalla. Puron itäpuolinen kylätontti on itäosaltaan väljästi rakennettua ja pihamaata. Tien eteläpuolella on omakotitalo pihapiireineen ja koivumetsitettyä peltoa. Mustianojan kylätontin länsipuolella oleva vanhan pappilan tontti merkittiin muinaisjäännökseksi vuoden 2009 historiallisen ajan kohteiden inventoinnissa.

Inventointi 2019: Mustianojan kylätontti on historiallisen merkittävyytensä vuoksi myös muu kulttuuriperintökohde (kohdenimi Mustianoja 2) edelleen asutulta osaltaan. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi maakirja- ja isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten on mahdollista, että maanpinnan alla on säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia.

Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet. Maankäytön muuttuessa alueella tulisi suorittaa koekaivauksia tai maanrakennustyön valvontaa mahdollisten asutusjäännösten havaitsemiseksi.