Historiallisen, jo keskiajalla muodostuneen Kyrön- tai Hämeenkankaantien käytöstä jäänyt osuus. Paikannettu vanhojen karttojen ja LIDAR-korkeusmallin avulla. Tielinja erottuu maastossa heikosti, johtuen runsaasta aluskasvillisuudesta, kuten heinästä. Lisäksi paikalla on säilytyksessä kuljetuskontti ja muita rakennustarvikkeita. Paikalle tehtiin v. 2022 inventoinnin yhteydessä lapionpistoja ja kairauksia, joissa voitiin havaita mm. tiepohjaan liittyvä tiivissorakerros savikerroksen alapuolella. Kairausten perusteella tielinja on noin 4 metriä leveä sorapohjainen väylä, joka ulottuu ainakin 25 metrin etäisyydelle nykyisestä tiestä. Tielinjan lounaisosa sijoittuu pellolle, joten tien pintarakenteen eivät ole näkyvissä maanpinnalle. Peltoaluetta ei tutkittu tarkemmin inventoinnin yhteydessä.

Kohteen pellon ulkopuoleiseen koillisosaan v. 2023 kaivetut koeojat paljastivat, että tiekerroksia on noin 0,5 m verran. Siinä oli ensin kerros soraa, jonka alla oli melko paksu kerros hiekkaista maata ennen kuin puhdas savimaa paljastui. Mitään viitteitä, siitä että alempi hiekkainen maakerros olisi 1900-lukua vanhempi ei saatu. Profiiliahavaintojen perusteella vaikuttaisi siltä, että tietä on paranneltu joskus 1900-luvulla kaivamalla pois jonkin verran ”alkuperäisitä” savimaan pintaa ja korvaamalla sen hiekkaisella maakerroksella. Tien alle on lisäksi tehty laudoista salaoja. Laudat olivat selvästi sahattuja ja vaikuttivat melko moderneilta. Salaojalautojen yhteydessä löytyi lisäksi yksi teollisesti valmistettu rautanaula. Salaoja ajoittuu siis myös melko varmasti vasta 1900-luvulle. Koekaivauksen perusteella tutkittu tielinjan osa on rajattu muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.