Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kangasalan lepokoti on rakennettu kansanopistoksi vuonna 1892, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen ja muutettiin lepokodiksi vuonna 1910 kangasalalaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan. Kangasalan lepokoti oli lukuisten taiteilijoiden suosima lepo- ja työpaikka. Nykyään lepokoti on ennen kaikkea matkailunähtävyys sekä juhla- ja kokoustila.

Kangasalan lepokoti on inventoitu viimeksi vuonna 2009 osana Kangasala - Keskusta-alueen osayleiskaava - Selvitys rakennetusta ympäristöstä -selvitystä (Selvitystyö Ahola). Inventoinnin mukaan lepokoti on "erittäin hyvin 1900-luvun alun tunnelmansa säilyttänyt majatalorakennus, joka on rakennusten ja sisätilojen säilyneisyydessään harvinainen kansallisessakin mittapuussa". Lepokodin kokonaisuudella on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa, ja se on arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan. Lepokodin rakennukset on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-5: "Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala." Suojelumerkintä mm. kieltää rakennusten purkamisen ja sekä lisärakentamis- tai muutostyöt, jotka tärvelevät julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Merkinnän mukaan Museovirastolle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen mm. ennen rakennuksen korjaamista tai muuttamista. Asemakaava on hyväksytty vuonna 1998. Nykyään museoviranomaisena Pirkanmaan alueella toimii Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kangasalan Lepokodin päärakennuksen vesikatemateriaali on perinteisellä kolmiorimatekniikalla toteutettu kermi, joka on uusittu viimeksi vuonna 1993. Lepokoti-säätiön nettisivuilta löytyvän korjaustyöselostuksen mukaan aiempi kate oli myös kolmiorimahuopa, joka oli asennettu suoraan alkuperäisen pärekaton päälle. Katteen uusiminen on suunnitteilla, ja hakija on esittänyt uudeksi katevaihtoehdoksi tehdasvärjättyä lukkosaumapeltiä. Maakuntamuseon kanta on, että ensisijainen ratkaisu on uusia kate entisen kaltaisena kolmiorimakerminä. Myös peltikate on mahdollinen, mikäli se toteutetaan perinteisellä konesaumaustekniikalla sinkkipintaisesta, peltisepänlaatuisesta pellistä. Nykyaikainen, tehdasvärjätty lukkosaumapelti tai profiilipeltikate eivät sovellu rakentamisaikakauden arvorakennukseen eivätkä ole kohdetta koskevan suojelumerkinnän mukaisia.

Korjaushankkeelle on mahdollista hakea sekä Museoviraston entistämisavustusta että ELY-keskuksen avustusta rakennusperinnön hoitoon. Molemmat hyväksyttävissä olevat katetyypit ovat myös avustusten ehtojen mukaisia. Maakuntamuseo on jo ollut yhteydessä Kangasalan Lepokodin säätiöön ja tarjonnut neuvontaa sekä avustuksiin että tarvittaessa restauroivaan korjaamiseen liittyen.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kangasalan lepokoti on rakennettu kansanopistoksi vuonna 1892, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen ja muutettiin lepokodiksi vuonna 1910 kangasalalaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan. Kangasalan lepokoti oli lukuisten taiteilijoiden suosima lepo- ja työpaikka. Nykyään lepokoti on ennen kaikkea matkailunähtävyys sekä juhla- ja kokoustila.

Kangasalan lepokoti on inventoitu viimeksi vuonna 2009 osana Kangasala - Keskusta-alueen osayleiskaava - Selvitys rakennetusta ympäristöstä -selvitystä (Selvitystyö Ahola). Inventoinnin mukaan lepokoti on "erittäin hyvin 1900-luvun alun tunnelmansa säilyttänyt majatalorakennus, joka on rakennusten ja sisätilojen säilyneisyydessään harvinainen kansallisessakin mittapuussa". Lepokodin kokonaisuudella on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa, ja se on arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan. Lepokodin rakennukset on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-5: "Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala." Suojelumerkintä mm. kieltää rakennusten purkamisen ja sekä lisärakentamis- tai muutostyöt, jotka tärvelevät julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Merkinnän mukaan Museovirastolle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen mm. ennen rakennuksen korjaamista tai muuttamista. Asemakaava on hyväksytty vuonna 1998. Nykyään museoviranomaisena Pirkanmaan alueella toimii Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kangasalan Lepokodin päärakennuksen vesikatemateriaali on perinteisellä kolmiorimatekniikalla toteutettu kermi, joka on uusittu viimeksi vuonna 1993. Lepokoti-säätiön nettisivuilta löytyvän korjaustyöselostuksen mukaan aiempi kate oli myös kolmiorimahuopa, joka oli asennettu suoraan alkuperäisen pärekaton päälle. Katteen uusiminen on suunnitteilla, ja hakija on esittänyt uudeksi katevaihtoehdoksi tehdasvärjättyä lukkosaumapeltiä. Maakuntamuseon kanta on, että ensisijainen ratkaisu on uusia kate entisen kaltaisena kolmiorimakerminä. Myös peltikate on mahdollinen, mikäli se toteutetaan perinteisellä konesaumaustekniikalla sinkkipintaisesta, peltisepänlaatuisesta pellistä. Nykyaikainen, tehdasvärjätty lukkosaumapelti tai profiilipeltikate eivät sovellu rakentamisaikakauden arvorakennukseen eivätkä ole kohdetta koskevan suojelumerkinnän mukaisia.

Korjaushankkeelle on mahdollista hakea sekä Museoviraston entistämisavustusta että ELY-keskuksen avustusta rakennusperinnön hoitoon. Molemmat hyväksyttävissä olevat katetyypit ovat myös avustusten ehtojen mukaisia. Maakuntamuseo on jo ollut yhteydessä Kangasalan Lepokodin säätiöön ja tarjonnut neuvontaa sekä avustuksiin että tarvittaessa restauroivaan korjaamiseen liittyen.