Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hakemuksesta. Kohde sijaitsee Sastamalan Häijäässä, Rienilän kylässä. Kylää halkoo Rieniläntie, jonka mutkaan, peltojen keskelle vanhat pihapiirit sijoittuvat. Kiinteistö Rieniläntie 187 (790-561-6-5), entiseltä nimeltään Vasara, on kylän länsireunalla.

Rienilän kylä on todennäköisesti muodostunut myöhäiskeskiajalla. Ensimmäinen maininta kylästä kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1540. Historiallisen kylänpaikan osat, joilla on todennäköisesti säilynyt siihen liittyviä maakerroksia tai rakenteita, on rauhoitettu kiinteänä muinaisjäännöksenä (Rienilä, mj-tunnus 1000017836). Yksi alueista sijaitsee ko. tontin itäosassa (ks. liite). Lisäksi alue kuuluu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi merkittyyn Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaisema kokonaisuuteen. 2016 laaditussa Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet -inventoinnissa alue on määritelty kuuluvaksi maakunnallisesti arvokkaaseen Valkaman-Rienilän-Tupurlan kulttuurimaisemaan. Arvoalueiden maankäytössä tulee varmistaa, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät.

Rieniläntie 187 (790-561-6-5) kiinteistöllä sijaitseva Vasaran vanha päärakennus on tarkoitus purkaa ja sen tilalle rakentaa moderni puolitoistakerroksinen hirsitalo ja puuverhoiltu noin 130 neliön talousrakennus, jossa on autotalli ja lämpökeskus. Maakuntamuseo toteaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan päärakennuksen purkaminen on valitettavaa. Purkamiselle ei kuitenkaan ole estettä, koska se on vaurioitunut merkittävästi ja jo osin purettu. Rakennus ei ole korjattavissa niin, että sen rakennushistorialliset arvot säilyisivät.

Suunniteltujen uudisrakennusten osalta maakuntamuseo toteaa, että esitetty ratkaisu ei parhaalla tavalla sovellu pihapiiriin ja ympäröivään maisemaan. Maakunnalliselle arvoalueelle sopisi paremmin julkisivuiltaan maltillinen ja muodoiltaan, mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan perinteistä maaseudun rakentamisentapaa edustava asuinrakennus. Myös kookas autokatoksen, varaston, autotallin ja lämpökeskuksen käsittävä talousrakennus on muodoiltaan ja yleisilmeeltään varsin moderni perinteiseen maalaismaisemaan ja poikkeaa siksi korostetusti muista pihapiirin vanhoista rakennuksista. Maakuntamuseo kehottaa hakijaa muokkaamaan uudisrakentamissuunnitelmia paremmin alueen arvot huomioon ottaviksi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että hankkeen pääpiirustuksen mukaan tontin itäosaan, muinaisjäännösalueelle on suunniteltu umpikaivo. Lisäksi autotallille suunnitellun kulkuväylän itäreuna sijoittuu muinaisjäännösalueen länsirajan tienoille. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tämän vuoksi myös edellä mainittujen rakenteiden/merkintöjen osalta suunnitelmaa tulee korjata. Suunnittelussa tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuun, jossa kaivamista tai muuta kajoamista vaativat toimenpiteet sijoitetaan muinaisjäännöksen ulkopuolelle. Koska muinaisjäännöksen tarkat maanalaiset rajat eivät ole tiedossa, riittävästä etäisyydestä on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa (tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872, vadim.adel@tampere.fi). Tiedossa oleva muinaisjäännösalueen rajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan, ja se on syytä siirtää myös suunnitelmapiirustukseen.