rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde

Kivisalmen kylän kantatalo Mikkola, joka siirtynyt kyläkeskuksesta nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Yhteenkuuluva 1900-1950-luvuilla rakennettu rakennusryhmä kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat säilyttäneet pääosin hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Keskeinen sijainti mäellä Nuuruslahdentien varressa, avoimessa maisemassa, peltojen ympäröimänä, järven rannassa.

Mikkola sijaitsee mäellä Nuuruslahden pohjoisrannassa. Nuuruslahdentie johtaa pihapiirin halki. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja 10 talousrakennusta. Hoidetulla pihamaalla kasvaa muutamia kookkaita puita, sireeniä, omenapuita, marjapensaita ja perennoja. Pihasta avautuu maisema Nuuruslahdelle.

Kivisalmen kylän kantatalo Mikkola mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Talo sijaitsi alkujaan idempänä Kivisalmen kyläkeskuksessa nykyisten Kivisalmentien ja Nuuruslahdentien risteyksessä. Kantatalo on 1725 jaettu Mikkolaksi ja Eerolaksi. Mikkola määrättiin siirrettäväksi kyläkeskuksesta nykyiselle paikalleen isonjaonjärjestelyssä 1800-luvun puolivälissä, mutta karttojen mukaan tilakeskus on muodostunut nykyiselle paikalleen vasta 1900-luvun alussa. Tilasta on lohkottu mökkitontteja 1960-, 1980- ja 2000-luvuilla.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1917): nurkkakiviperustus, L-muotoinen hirsirunko, satulakatto, sementtitiilikate, sisäänkäynnit umpikuisteilta rakennuksen itäpuolelta, alkuperäiset ikkunat T-malliset (osa vaihdettu), yksinkertaiset ruskeaksi maalatut kehykset, julkisivuissa keltainen peiterimoitettu pystylaudoitus, pohjoissivulla 1900-luvun lopun laajennusosa.

2 Riviaitta: satulakatto, julkisivuissa vaihtelee punamullattu hirsipinta ja punamullattu peiterimoitettu pystylaudoitus, ovien kehykset pyöreäpäiset, päistä ristikkäiset.

3 Aitta/viljamakasiini: satulakatto, laudoittamaton punamullattu hirsipinta, valkoiseksi maalatut yksinkertaiset listoitukset.

4 Karjasuoja (1950-luku?)

5 Riihi/puimala/kuivuri/lato/konevaja: osin hirsi, osin lautarunkoinen, useassa vaiheessa rakennettu.

6 Hirsilato, maalaamaton

Lisäksi sauna ja neljä muuta varasto/talousrakennusta.

Raitio Raine, Kuhmalahden kunnan yleispiirteinen rakennusinventointi 2001

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1938. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1783-1787. Kansallisarkisto.