Kallion muodostaa Luodon kanssa maisemallisesti ja historiallisesti selkeän kokonaisuuden raitin varrelle.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Asuinrakennuksen hirsirunko on pitkänurkkainen, nurkat on laudoitettu piiloon. Julkisivun peiterimalaudoituksessa on havaittavissa eri-ikäisiä osia. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, postipuu keskellä, ja ne on kunnostettu. Tässä yhteydessä on kittaukset korvattu puulistoin. Kuistin laudoitus vaikuttaa muuta rakennusta uudemmalta ja sen perustus on betonia, samoin ovi on uusittu. Korjaukset ajoittuvat 1950-70-luvulle. Asuinrakennuksen sisäpuoli on remontoitu melko täydellisesti, alkuperäisiä piirteitä ei juuri ole nähtävissä.

Pitkänurkkainen aitta on päätykolmioita myöten hirttä. Hirsissä on nähtävissä kahdet numeroinnit siirtoa varten; veistetyt sekä punamullalla maalatut. Etuseinän konsoleissa on koristeelliset loveukset. Aitan lattia on tehty erittäin järeistä haljaspuolikkaista (halkaisija jopa yli 30cm).

Sauna on pitkänurkkainen hirsirakennus, eteisosa on rankorakenteinen. Nurkkakiviperustuksen sisäpuolelle on myöhemmin valettu betonilattia. Ikkunat ovat kuusiruutuiset postipuulla ja ulko-ovi on uusittu. Peiterimalaudoitus ja muut korjaukset ajoittunevat 1950-70-luvulle.

Aitan vieressä on 1900-luvun puolivälin tienoilla rakennettu, rankorakenteinen ja satulakattoinen varastorakennus. Siinä on ruskeaksi maalattu aaltopeltikate, nurkkakiviperustus ja pystylautaverhous. Väriltään se on punainen valkoisin räystäin ja nurkin.

Tontti sijaitsee mäen päällä ja itärinteessä. Pihassa on vanhoja omenapuita ja marjapensaita, talon ja kylätien välissä kasvaa mäntyjä ja lehtipuita. Pihan reunamilla on lehtipuustoa.

Kallion 0.25 hehtaarin suuruinen tila on lohkottu Mikkolasta vuonna 1923. Tällöin talossa asui metsänvartija Obed Kallio ja hänen vaimonsa Iita. Pienoismallin mukaan vuonna 1900 talossa asui värjäri Kaarle (Kalle) Lind vaimonsa Amandan kanssa.

Saman mäen päällä ja sen länsirinteellä on Luoto niminen entinen mäkitupa. Talojen välissä on yhteinen ja yhtenäinen pihamaa, talot ulkorakennuksineen muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Etelässä pihamaa rajoittuu vanhaan kylänraitin mutkaan. Harjun päätä, jolla Kallio ja Luoto sijaitsevat ovat ennen ympäröineet pellot. Länsipuolella maisema on kasvamassa umpeen.

Asemakaava vuodelta 1973

Osmo Rekolainen, s. 1930, haastattelu maaliskuussa 2002

Antti Lehtelä, s. 1930, haastattelu maaliskuussa 2002

(Luopioisten kirkonkylän pienoismalli v. 1900, opettaja Olavi Ahosen rakentama v. 1969.)