Armonkallion alue rajautuu lännessä rautatiehen ja Pajakatuun, pohjoisessa Kekkosenkatuun ja Naistenlahteen. Itäpuolella on pohjoinen ratapiha ja Ratapihakatu. Armonkallion molemmin puolin lännessä ja idässä on huomattavat kallioleikkaukset. Pohjoista kohti mentäessä maasto nousee, kunnes alkaa laskeutua jyrkästi ennen Soukanlahdenkatua kohti Soukkapuistoa. Alue sijaitsee nimensä mukaisesti Soukanlahden kallioilla korkealla Naistenlahteen nähden. Armonkallion puutalot ovat harvinaisuus alueella.

Armonkallion vanhin asutus oli varhaisen kaupungistumisen mukaista: korkeita puukerrostaloja ja -kasarmeja. Niitä korvasivat tai täydensi 1920–1930-luvulla kiviset pienkerrostalot. Rakennuskannan vanhinta osaa ovat 1900-luvun alkupuolella rakennetut puutalot. Näitä ovat Kaarikadun varrella Heikki Tiitolan suunnittelemat 1900-luvun alussa valmistuneet uusrenessanssi ja jugendtalot. Kallioalueen reunalla Soukanlahdenkadulla on jugendasultaan hyvin säilynyt Loutuntalo. Talorivistö Soukanlahdenkadun kallioalueella on näyttävä ja hyvin kerroksinen. Armonkallion alueelta löytyy monipuolisia ja edustavia esimerkkejä 1920–1940-lukujen kerrostalorakentamisesta esimerkiksi Laivatalo, As Oy Kastinlinna ja As Oy Siltakatu 2.

Modernisaation myötä asumismukavuuksia kaivattiin lisää ja jälleenrakennuskaudelta osa Armonkallion rakennuksista korvautui moderneilla korkeilla kerrostaloilla. Armonkallion alueelle onkin tyypillistä moderni kerroksisuus, varhaismodernismista jälkimodernismiin. Rakennuskannan uusiutuminen todistaa 1900-luvun asumisen muutoksista, mutta myös kaupunkikehityksestä ja suunnittelusta, jossa historialliseen asemakaavaratkaisuun

on voitu sovittaa uudisrakentamista.

Arvot: H, modernisaatio; Rh, asutushistoria ja kaavoitushistoria; Y, maisemakokonaisuus.