2. Kunta Ruovesi

3. Kohde PELTOLA

4. Kylä/rek.nro Mustajärvi 3:61

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi kantatila

7. Peruskartta/koordin. 2231 03 / 2 501 550, 6 881 040

2231 03 / 2 501 550, 6 881 040 (rakennus 7, 8)

8. Osoite Peltolantie 83, 34640 Mustajärvi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1903

Suunnittelija Fredrik Heikkilä

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus vaakalauta, alaosa pystylauta

Ulkovärit keltainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1921

Suunnittelija A. G. Aimo

Kerrosluku (1)+2

Perusta betoni

Runko hirsi?

Kattomuoto satula

Kate asbestilevy, pelti

Vuoraus vaakalauta, yläosa pystylauta

Ulkovärit valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö sauna, autotalli, puuliiteri, lämpökeskus

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1926 (1980)

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta betoni

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi, vaakalauta, pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö varasto

Alkup.käyttö pakari

Rak.aika 1902

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi, pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet katolla vellikello

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö hunajahuone

Alkup.käyttö kalustovaja

Rak.aika 1924

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta

Runko

Kattomuoto satula, ylälape aumattu

Kate pelti

Vuoraus

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 6

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö navetta

Rak.aika 1910

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko lohkokivi

Kattomuoto satula, ylälape aumattu

Kate tiili

Vuoraus lohkokivi

Ulkovärit

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 7

Nyk.käyttö autio

Alkup.käyttö muonamiehen asunto

Rak.aika 1920?

Suunnittelija

Kerrosluku 1½

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet yläkerrassa koristeelliset

ikkunat

Rakennus n:o 8

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö ulkorakennus

Rak.aika 1920-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta betoni

Runko lauta?

Kattomuoto satula

Kate

Vuoraus pysty peiterima, pystylauta

Ulkovärit punainen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Peltola on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1704 lähtien. Se on isojaossa vuonna 1797 muodostunut kantatila, joka aiemmin tunnettiin nimellä Markkula. Vuosina 1915-26 isäntänä oli Elo Peltola, vuodesta 1926 lähtien tilan omisti hänen perikuntansa pääosakkaanaan leski Lempi Peltola. Vuonna 1930 Peltola oli Ruoveden seitsemänneksi suurin tila, jonka 587 hehtaarin pinta-alasta 35 oli metsää. Tila on ollut kotitalouden harjoittelutila. Vuodesta 1945 tilan omisti Markku Peltola.

Rakennus 1: Tilan vanhempi päärakennus, vanhan emännän ja isännän pirtti on rakennettu vuonna 1903. Siinä on seitsemän huonetta. Talon ovat rakennuttaneet Emilia ja Eetu (k. 1917) Peltola. Talossa toimi 1920- ja 1930-luvuilla rakennuttajien tyttärien Laina (1885-1962) ja Iina (1888-1955) Peltolan kotikutomo, jossa valmistettiin mm. ryijyjä ja karvalankamattoja. Kutomon luomahuone oli nykyisessä makuuhuo-neessa, varsinainen kutomo toimi nykyisessä olohuoneessa.

Rakennuksen lounaispään katossa on satulakattoinen pääty sekä kaakon, lounaan että luoteen suun-taan. Pitkällä kaakkoisseinustalla on pulpettikattoinen avokuisti, josta on pääsisäänkäynti rakennuk-seen. Koillispäädyssä on ulko-ovi, jonka yläpuolella on pulpettikattoinen katos. Koillisen puoleisessa päätykolmiossa on kaksi vinoneliöistä koristeikkunaa. Ikkunat ovat pääosin jugend-vaikutteisia t-ruutuisia tai saman mallin mukaisesti levennettyjä. Niiden yläosat on jaettu pienempiin ruutuihin. Ra-kennus on remontoitu 1980-luvun lopussa tai 1990-luvun alussa, sitä ennen siellä oli mm. kaakeliuuneja. Puutarhan puolella ollut veranta purettiin ja joitakin ovia tukittiin. Ikkunanpuitteet uusittiin vanhan mallin mukaan.

Rakennus 2: Emilia ja Eetu Peltolan poika Elo meni naimisiin vuonna 1921, jolloin rakennettiin uudempi, jugend-tyylinen päärakennus. Se tehtiin 1800-luvulta peräisin olevan pirtin osan jatkoksi arkkitehti A. G. Aimon suunnitelmien mukaan. Aiemmin pirtissä asui talon työmiehiä ja siinä oli maalattia.

Rakennuksessa on kymmenen huonetta ja sen pohjakaava havainnollistuu parhaiten kuvallisesti. Pää-sisäänkäynti on lounaissivustalla ja sen yläpuolella on pulpettikattoinen katos. Pääsisäänkäynnin luo-teispuolella samalla seinustalla on toinen ulko-ovi, jonka yläpuolella myös on pulpettikattoinen katos. Kaakossa on pulpettikattoinen frontoni, jonka sivuseinät nousevat katon lappeesta vain vähän. Ra-kennuksen koillissivustalla sekä luoteispäädyssä on matala satulakattoinen lisäosa, joista on kulku lohkokivistä holvattuun kellariin. Katon harjalla räystäiden yhtymäkohdissa on puusälekoristelua. Katto on osin peltiä, osin asbestilevyä, joka oli sodan jälkeen ainoa saatavilla oleva materiaali. Rakennusta on peruskorjattu ainakin vuonna 1960.

Rakennus 3: Aittahuoneet ovat rakennuksen lounaispäädyssä kahdessa kerroksessa. Alakerrassa ovien edessä on puukaiteinen avokuisti. Yläkerran solaan johtavat portaat pitkältä kaakkoisseinustalta. Ra-kennuksen keskiosassa ja koillispäädyssä on varastotilaa. Seinät ovat osin hirsipinnalla, osin vaaka-laudoitetut. Rakennuksessa on ollut varasto-, vaate- ja liha-aitta. Yläkerran vaateaitoissa säilytettiin mm. kangaspuita. Nykyisin rakennuksessa on sauna, autotalli, puuliiteri ja lämpökeskus sekä edelleen käytössä oleva talouskellari. Pannuhuone on tehty nykyiseen asuunsa vuonna 1980.

Rakennus 4: Rakennus on 1½-kerroksinen. Siinä on ollut pakari, työmiehen asunto, talli ja heinälato sekä kalustovaja. Talli ja heinälato purettiin 1960-luvulla. Pakari sijaitsee rakennuksen koillisen puoleisessa, hirsirakenteisessa päässä ja sen katolla on vellikello. Rakennuksen pitkällä luoteissivustalla on ollut vino lasikuisti, joka purettiin sen jälkeen kun rakennusta ei enää tarvittu asumiskäyttöön. Nykyisin oven yläpuolella on pulpettikattoinen katos. Rakennus on lähinnä varastokäytössä.

Rakennus 5: Kalustovaja on rakennettu vuonna 1924 ja se on mahdollisesti arkkitehti A. G. Aimon suunnittelema. Kalustovajassa on ollut pärekatto ja lautaseinät. Siellä on säilytetty leikkuukoneita, autoja ja traktoreita. Nykyisin kalustovaja on ns. hunajahuone, jossa hoidetaan perheyrityksen hunajankäsittely. Satulakattoisen rakennuksen luoteispäädyn lappeet on aumattu. Kaakkoispääty on avoin autokatos. Lämmin autotalli on entisessä aitassa (rakennus 3).

Rakennus 6: Navetta on rakennettu vuonna 1910 eikä siihen ole tehty suurempia korjauksia. Navetassa on ollut tuulivoimainen vesijohto sekä automaattiset juomakupit. Eri kattomuotoja yhdistelevä tiilikatto on tehty mahdollisesti jälkeen päin. Rakennuksen keskiosassa on satulakatto, jonka lounaislape jatkuu lähes maahan asti. Kaakkois- ja luoteispäissä on aumatut katot. Navetan koillisseinään liittyvä rehulato on rakennettu vuonna 1959. Karja on laitettu pois 1960-luvulla, nykyisin navetta on tyhjillään.

Rakennus 7: Peltomäki on rakennettu noin vuonna 1920 Peltolan muonamiehen pirtiksi. Se on satula-kattoinen 1½-kerroksinen rakennus. Ulko-ovi on pitkällä luoteissivustalla ja sen yläpuolella on pulpet-tikattoinen katos. Rakennuksen ikkunat ovat 6-ruutuiset, yläkerran lounaispäädyssä on koristeellinen ikkuna. Mustajärven alakansakoulu on toiminut talossa 1930-luvulla.

Rakennus 8: Ulkorakennuksen koillispääty on hieman korkeampi kuin lounaispääty. Rakennus on hieman huonossa kunnossa, sen kaakon puoleinen pitkä seinusta on vino.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Tila sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Mustajärven kulttuurimaisemassa kantatie 66:n itäpuolella peltoaukean keskellä. Tilaan kuuluu myös kauempana pihapiiristä olevia rakennuksia. Vuoden 1900 tienoilla rakennettu riihi on Peltolantien varressa noin 300 metrin päässä pihapiiristä. Vanhemman pää-rakennuksen takana on viljankuivaaja, jota on laajennettu 1850-luvulta peräisin olevasta aitasta vuosina 1956 ja 1966. Kankaan tilalle menevän tien varressa pellon reunassa on vuonna 1807 rakennettu pu-nainen lato. Vanhemman päärakennuksen puutarhan nurkalla on ns. museoaitta, jossa näkyy vuosiluku 1721. Aittaa on siirretty useasti, se on nykyisin neljännellä paikallaan. Siihen laitettiin pärekatto vuonna 2000.

Peltomäen torppa sijaitsee Peltolantien varressa lähellä kantatie 66:n risteystä. Päärakennuksen vie-ressä kasvaa rauhoitettu mänty.

Peltolan ja Kankaan tiloilla on ollut yhteinen sotamiehen torppa. Myllykylässä, Mustajärvestä laskevan Myllyojan varrella on ollut Peltolan ja Kankaan vuonna 1915 rakennettu yhteinen mylly. Rakennus on purettu, mutta osa myllypadosta on edelleen paikallaan.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Hyvät. Talouskeskuksen rakennukset ovat käytössä ja niitä korjataan tarpeen mukaan. Torpan säily-misedellytykset kohtalaiset.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on seudullisesti arvokas. Kantatalon pihapiiri on hyvin säilynyt ja se sijaitsee vanhalla paikallaan. Rakennusryhmällä on myös maisemallista merkitystä.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden kulttuurimaisemaprojektin luontotyöryhmän tutkimusseloste. 1999.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Suuri maatilakirja V. Hämeen lääni. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 29.5. 2001