Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon kyseisen hankkeen alustavista suunnitelmista (DIAR: 253/2022). Osmonpuisto on rakennettu puistoksi vuosina 1902-11 kaupunginpuutarhuri Onni Karsténin suunnitelmien mukaan, ja nykyinen laululava valmistui puistoon Pinninkadun päätteeksi kesällä 1930.
Maakuntamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että soittolavan kunto oli osoittautunut kunnostussuunnittelun yhteydessä huomattavan heikoksi. Tästä syystä maakuntamuseo piti mahdollisena, että soittolava purettaisiin ja uusittaisiin ulkonäöltään alkuperäistä vastaavana, mutta tarvittavin rakenteellisin parannuksin. Osmonpuiston soittolava on keskeinen osa Osmonpuistoa sekä kaupungin alueen julkisten konserttien ja musiikkihistorian jatkumoa. Maakuntamuseo katsoi, että yhä alkuperäisessä käytössään olevan lavan historiallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on tärkeää, joten lavan uusiminen on erittäin perusteltua. Tässä tilanteessa maakuntamuseo katsoi, että Osmonpuiston puistoarkkitehtuurille keskeisen, liki 100 vuotiaan laululavan uusiminen vanhaa ulkoasua vastaavana on mahdollinen vaihtoehto. Pirkanmaan maakuntamuseo kiitti Tampereen kaupunkia laululavan kunnon huolellisesta selvittämisestä sekä kulttuuritahdosta lavan arvojen säilyttämiseksi käytettävissä olevin keinoin.
Rakennuslupahakemuksen tavoitteena on uusia Osmonpuiston soittolava mahdollisimman hyvin vanhan mallin mukaisesti. Alkuperäiset luonnonkiviosat käytetään uudelleen. Merkittävin muutos rakennuksessa nykyiseen verrattuna on kaiteiden uusiminen niin että ne täyttävät nykyiset turvallisuusmääräykset. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennuslupa-asiaan ja toteaa, että hanke on Osmonpuiston kulttuurihistoriallisten arvojen osalta toteutettavissa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon kyseisen hankkeen alustavista suunnitelmista (DIAR: 253/2022). Osmonpuisto on rakennettu puistoksi vuosina 1902-11 kaupunginpuutarhuri Onni Karsténin suunnitelmien mukaan, ja nykyinen laululava valmistui puistoon Pinninkadun päätteeksi kesällä 1930.
Maakuntamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että soittolavan kunto oli osoittautunut kunnostussuunnittelun yhteydessä huomattavan heikoksi. Tästä syystä maakuntamuseo piti mahdollisena, että soittolava purettaisiin ja uusittaisiin ulkonäöltään alkuperäistä vastaavana, mutta tarvittavin rakenteellisin parannuksin. Osmonpuiston soittolava on keskeinen osa Osmonpuistoa sekä kaupungin alueen julkisten konserttien ja musiikkihistorian jatkumoa. Maakuntamuseo katsoi, että yhä alkuperäisessä käytössään olevan lavan historiallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on tärkeää, joten lavan uusiminen on erittäin perusteltua. Tässä tilanteessa maakuntamuseo katsoi, että Osmonpuiston puistoarkkitehtuurille keskeisen, liki 100 vuotiaan laululavan uusiminen vanhaa ulkoasua vastaavana on mahdollinen vaihtoehto. Pirkanmaan maakuntamuseo kiitti Tampereen kaupunkia laululavan kunnon huolellisesta selvittämisestä sekä kulttuuritahdosta lavan arvojen säilyttämiseksi käytettävissä olevin keinoin.
Rakennuslupahakemuksen tavoitteena on uusia Osmonpuiston soittolava mahdollisimman hyvin vanhan mallin mukaisesti. Alkuperäiset luonnonkiviosat käytetään uudelleen. Merkittävin muutos rakennuksessa nykyiseen verrattuna on kaiteiden uusiminen niin että ne täyttävät nykyiset turvallisuusmääräykset. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennuslupa-asiaan ja toteaa, että hanke on Osmonpuiston kulttuurihistoriallisten arvojen osalta toteutettavissa.