Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Museo on aiemmin lausunut hankkeesta sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa maaliskuussa 2018 (diar. 99/2018) ja todennut, että suunnittelualue sijoittuu Nokian asema-alueen kupeeseen, aukiolle, joka esiintyy jo arkkitehti Harald Andersin vuoden 1921 asemakaavassa. Liikenteen risteysalueeksi ja kaupunkikuvalliseksi solmukohdaksi muotoutuneen aukion reunoille sijoittuvat Kumitehtaan 1920-luvulta olevat punatiiliset varastorakennukset, entinen Pohjoismaiden Yhdyspankin liiketalo vuodelta 1925 sekä entinen Osuusliike Voiman liiketalo Sotkanvirta vuodelta 1958. Jokaisella alueen rakennuksista on merkitystä niin historiallisesti kuin kaupunkikuvallisestikin. Asemakaavan tavoitteena on purkaa Sotkanvirran liiketalo ja osoittaa alueelle lisää rakennusoikeutta. Maakuntamuseo on esittänyt, että kaavan tavoitteet ovat todennäköisessä ristiriidassa alueen arvojen kanssa, ja että kaava-aineistoihin tulee lisätä kuvaus alueen arvoista sekä tavoite vaalia alueen kulttuuriympäristön arvoja. Lisäksi on edellytetty kaavan vaikutusten arvioinnin tueksi rakennetun ympäristön selvityksen laatimista.

Kaava-alue on osa maakunnallisesti merkittävää Nokian asemanseudun ja asuinalueiden rakennettua kulttuuriympäristöä. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on merkitty rasterilla kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, jonka kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen, ja jolla alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Alueen asemakaava on vuodelta 1965 ja sen voidaan jo pelkästään ikänsä puolesta katsoa olevan vanhentunut kulttuuriympäristön suojelun ohjaamisvälineenä.

Kaavaluonnoksen mukaan Sotkanvirran kiinteistön osalle olisi mahdollista rakentaa kaksi toisiinsa liittyvää kerrostaloa, joiden enimmäiskorkeudet olisivat 8- ja 9-kerrosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen kaava-aluetta on laajennettu käsittämään myös Nokian valtatien pohjoispuolinen linja-autoaseman alue, jolle on tarkoitus kaavoittaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saisi rakentaa enintään 7-kerroksisen kerrostalon.

Kaava-aineistoja on osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen täydennetty pyydetysti rakennetun ympäristön selvityksellä (Sotkanvirta, Rakennusinventointi, Sweco ympäristö Oy, 14.12.2018), jossa todetaan, että Sotkanvirta on ainoa jälkifunktionalistisen modernismin edustaja Nokialla, ja että kiinteistöllä on selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Selvitys on laadittu alkuperäisen kaavarajauksen perusteella ja sitä tulisikin täydentää linja-autoaseman ja sen arvottamisen osalta. Alueen arvoja koskevat kuvaukset on samoin pyydetysti lisätty kaava-aineistoihin. Sen sijaan alueen kulttuuriympäristön arvojen vaalimista ei ole lisätty kaavan tavoitteisiin, mikä olisi syytä tehdä nyt.

Asemakaavaluonnoksen mukainen rakentaminen ei sopeudu alueen kaupunkikuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan, vaan poikkeaa siitä voimakkaasti ilmeensä, massansa ja kerroslukunsa osalta. Kaavan mukainen rakentaminen tarkoittaisi historiallisen linja-autoaseman aukion ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Sotkanvirran kiinteistön menettämistä sekä erittäin voimakasta muutosta alueen kaupunkikuvaan. Samalla rakentaminen heikentäisi lähiympäristön rakennusten ja kaupunkikuvan arvoja. Asemakaavaluonnos on voimakkaassa ristiriidassa maakuntakaavan ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan kulttuuriympäristön suojelutavoitteiden kanssa. Kaavaluonnoksen on myös katsottava olevan maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, sillä lain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että rakennettua ympäristöä vaalitaan, eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja hävitetä.

Edellä mainitusta johtuen kaavaratkaisua tulisikin vielä työstää paremmin alueen arvot huomioon ottaviksi esimerkiksi rakennusaloja, rakennusoikeuden määrää ja kerroslukuja pienentämällä. Sotkanvirran liikerakennus tulisi pyrkiä säilyttämään ja varustaa asianmukaisin suojelumerkinnöin. Myös linja-autoaseman aukion säilyttäminen ainakin osin rakentamattomana olisi ensiarvoisen tärkeää alueen kaupunkikuvallisten arvojen säilymiselle. Lisäksi on syytä täydentää alueen rakennetun ympäristön selvitystä ja havainnekuvia kattamaan koko laajentunut kaava-alue.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Museo on aiemmin lausunut hankkeesta sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa maaliskuussa 2018 (diar. 99/2018) ja todennut, että suunnittelualue sijoittuu Nokian asema-alueen kupeeseen, aukiolle, joka esiintyy jo arkkitehti Harald Andersin vuoden 1921 asemakaavassa. Liikenteen risteysalueeksi ja kaupunkikuvalliseksi solmukohdaksi muotoutuneen aukion reunoille sijoittuvat Kumitehtaan 1920-luvulta olevat punatiiliset varastorakennukset, entinen Pohjoismaiden Yhdyspankin liiketalo vuodelta 1925 sekä entinen Osuusliike Voiman liiketalo Sotkanvirta vuodelta 1958. Jokaisella alueen rakennuksista on merkitystä niin historiallisesti kuin kaupunkikuvallisestikin. Asemakaavan tavoitteena on purkaa Sotkanvirran liiketalo ja osoittaa alueelle lisää rakennusoikeutta. Maakuntamuseo on esittänyt, että kaavan tavoitteet ovat todennäköisessä ristiriidassa alueen arvojen kanssa, ja että kaava-aineistoihin tulee lisätä kuvaus alueen arvoista sekä tavoite vaalia alueen kulttuuriympäristön arvoja. Lisäksi on edellytetty kaavan vaikutusten arvioinnin tueksi rakennetun ympäristön selvityksen laatimista.Kaava-alue on osa maakunnallisesti merkittävää Nokian asemanseudun ja asuinalueiden rakennettua kulttuuriympäristöä. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on merkitty rasterilla kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, jonka kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen, ja jolla alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Alueen asemakaava on vuodelta 1965 ja sen voidaan jo pelkästään ikänsä puolesta katsoa olevan vanhentunut kulttuuriympäristön suojelun ohjaamisvälineenä.Kaavaluonnoksen mukaan Sotkanvirran kiinteistön osalle olisi mahdollista rakentaa kaksi toisiinsa liittyvää kerrostaloa, joiden enimmäiskorkeudet olisivat 8- ja 9-kerrosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen kaava-aluetta on laajennettu käsittämään myös Nokian valtatien pohjoispuolinen linja-autoaseman alue, jolle on tarkoitus kaavoittaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saisi rakentaa enintään 7-kerroksisen kerrostalon.Kaava-aineistoja on osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen täydennetty pyydetysti rakennetun ympäristön selvityksellä (Sotkanvirta, Rakennusinventointi, Sweco ympäristö Oy, 14.12.2018), jossa todetaan, että Sotkanvirta on ainoa jälkifunktionalistisen modernismin edustaja Nokialla, ja että kiinteistöllä on selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Selvitys on laadittu alkuperäisen kaavarajauksen perusteella ja sitä tulisikin täydentää linja-autoaseman ja sen arvottamisen osalta. Alueen arvoja koskevat kuvaukset on samoin pyydetysti lisätty kaava-aineistoihin. Sen sijaan alueen kulttuuriympäristön arvojen vaalimista ei ole lisätty kaavan tavoitteisiin, mikä olisi syytä tehdä nyt.Asemakaavaluonnoksen mukainen rakentaminen ei sopeudu alueen kaupunkikuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan, vaan poikkeaa siitä voimakkaasti ilmeensä, massansa ja kerroslukunsa osalta. Kaavan mukainen rakentaminen tarkoittaisi historiallisen linja-autoaseman aukion ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Sotkanvirran kiinteistön menettämistä sekä erittäin voimakasta muutosta alueen kaupunkikuvaan. Samalla rakentaminen heikentäisi lähiympäristön rakennusten ja kaupunkikuvan arvoja. Asemakaavaluonnos on voimakkaassa ristiriidassa maakuntakaavan ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan kulttuuriympäristön suojelutavoitteiden kanssa. Kaavaluonnoksen on myös katsottava olevan maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, sillä lain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että rakennettua ympäristöä vaalitaan, eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja hävitetä.Edellä mainitusta johtuen kaavaratkaisua tulisikin vielä työstää paremmin alueen arvot huomioon ottaviksi esimerkiksi rakennusaloja, rakennusoikeuden määrää ja kerroslukuja pienentämällä. Sotkanvirran liikerakennus tulisi pyrkiä säilyttämään ja varustaa asianmukaisin suojelumerkinnöin. Myös linja-autoaseman aukion säilyttäminen ainakin osin rakentamattomana olisi ensiarvoisen tärkeää alueen kaupunkikuvallisten arvojen säilymiselle. Lisäksi on syytä täydentää alueen rakennetun ympäristön selvitystä ja havainnekuvia kattamaan koko laajentunut kaava-alue.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.