Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan ja Häijään taajamien välissä. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Tiisalantiehen, idässä haja-asutusalueen asuinkiinteistöön, etelässä Saikkalanjokeen ja lännessä aikaisemmin kaavoitettuun ensimmäiseen ns. maisemakylään. Pohjoisosa alueesta on tasaisehkoa peltoa, eteläosa metsäistä, jokea kohti viettävää rinnettä. Laadittavan asemakaavan tarkoituksena on mm. uusien pientalotonttien muodostaminen, monipalvelukeskuksen rakentamisen mahdollistaminen Tiisalantien varteen sekä Uotsolan ja Häijään yhdyskuntarakenteellisen yhdistymisen edistäminen.
Kaava-alue on kokonaisuudessaan Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen maisemalle tunnusomaista ovat laajat, vuosisatoja viljelyksessä olleet peltoalueet, joihin mäkisyys, tiiviit ryhmäkylät ja vanhat tielinjat luovat vaihtelevuutta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.”
Alueella on vireillä Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava, jonka selvitykset ovat olleet kaavaa laadittaessa käytettävissä. Nyt käsillä oleva asemakaavaluonnos noudattelee osayleiskaavaehdotusta. Uuden rakentamisen maisemavaikutuksia on havainnollistettu havainnekuvin ja maiseman arvot on huomioitu mm. rakennusalojen sijoituksessa ja kerrosluvuissa (uudisrakentaminen on enintään kaksikerroksista). Alueen länsipuolisen Vähä-Tiisalan tilakeskuksen asema Tiisalantieltä katsottuna näyttäisi säilyvän lähes ennallaan. Suunnittelualueen ainoa rakennus, pohjoisosan pellolle sijoittuva lato, on mahdollista säilyttää yleisten rakennusten korttelialueella ja hyödyntää esimerkiksi varastorakennuksena tai katoksena. Peltoalueelle sijoitettavaksi suunnitellun yleisten rakennusten korttelialueen (Y/k-1) määräyksen ympäristönhoitoa ohjaavaa lausetta tulisi täsmentää siten, että siitä kävisi selkeästi ilmi alueella huomioitavan maiseman luonne (avoin maisematila).
Asuinrakentaminen sijoittuu alueen keskiosaan, pellon reunavyöhykkeelle sekä siitä alkavaan rinteeseen, osin puuston suojiin. Reunimmaiset AO-tontit on lisäksi varustettu istutettavan puurivin merkinnällä, jotta ne maastoutuisivat paremmin. Yleismääräyksessä on tuotu hyvin esiin alueen maisemalliset arvot, annettu ohjeita rakennusten muotojen, rakennusmateriaalien ja värityksen suhteen, edellytetty maastonmuotojen huomioimista ja kielletty suuria täytöt tai näkyvät maastoleikkaukset. Kaavan mukainen rakentaminen ei vaikuttaisi uhkaavan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta puuttuu asemakaavatason suunnitteluun riittävä selvitys. Alue on lähes kokonaan rakentamaton, eikä sitä ole tutkittu aikaisemmissa inventoinneissa lukuun ottamatta Tiisalantien linjaa. Välittömästi kaava-alueen länsipuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, historiallinen myllynpaikka Jänninoja (mj-tunnus 1000031333), joka on tullut esille viereisen Wähätiisalan asemakaavahankkeen tarkkuusinventoinnissa. Tiisalan historiallinen kylä on sijainnut 0,9 km kaava-alueesta luoteeseen. Kaava-alueen itä- ja etelärajat noudattavat Tiisalan kylän historiallisia rajoja, joihin voi liittyä muinaisjäännöksiksi tulkittavia vanhoja rajamerkkejä erityisesti Saikkalanjoen rannalla. Historiallisen asutuksen läheisyyden, vanhan kartta-aineiston ja myös MML:n laserkeilausaineiston perusteella on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Korkeusaseman ja topografian perusteella aluetta on pidettävä potentiaalisena myös esihistoriallisten muinaisjäännösten löytymisen kannalta. Sekä alueen länsi- että itäpuolelta topografisesti samantyyppisestä maastosta, muinaisen salmen pohjoisrannalta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen inventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Muuttuvan maankäytön alueiden osalta tutkimus on toteutettava tarkkuusinventointina. Inventoinnissa on noudatettava Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020). Maakuntamuseo voi kommentoida kaavahanketta arkeologisen perinnön osalta vasta inventointiraportin valmistumisen jälkeen. Jos inventoinnissa löytyy arkeologisia kohteita, niiden huomioonottamisesta kaavassa on neuvoteltava Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja kaavan vaikutukset niihin on arvioitava. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää tältä osin.
Kaavaehdotus selvitysaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan ja Häijään taajamien välissä. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Tiisalantiehen, idässä haja-asutusalueen asuinkiinteistöön, etelässä Saikkalanjokeen ja lännessä aikaisemmin kaavoitettuun ensimmäiseen ns. maisemakylään. Pohjoisosa alueesta on tasaisehkoa peltoa, eteläosa metsäistä, jokea kohti viettävää rinnettä. Laadittavan asemakaavan tarkoituksena on mm. uusien pientalotonttien muodostaminen, monipalvelukeskuksen rakentamisen mahdollistaminen Tiisalantien varteen sekä Uotsolan ja Häijään yhdyskuntarakenteellisen yhdistymisen edistäminen.
Kaava-alue on kokonaisuudessaan Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen maisemalle tunnusomaista ovat laajat, vuosisatoja viljelyksessä olleet peltoalueet, joihin mäkisyys, tiiviit ryhmäkylät ja vanhat tielinjat luovat vaihtelevuutta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.”
Alueella on vireillä Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava, jonka selvitykset ovat olleet kaavaa laadittaessa käytettävissä. Nyt käsillä oleva asemakaavaluonnos noudattelee osayleiskaavaehdotusta. Uuden rakentamisen maisemavaikutuksia on havainnollistettu havainnekuvin ja maiseman arvot on huomioitu mm. rakennusalojen sijoituksessa ja kerrosluvuissa (uudisrakentaminen on enintään kaksikerroksista). Alueen länsipuolisen Vähä-Tiisalan tilakeskuksen asema Tiisalantieltä katsottuna näyttäisi säilyvän lähes ennallaan. Suunnittelualueen ainoa rakennus, pohjoisosan pellolle sijoittuva lato, on mahdollista säilyttää yleisten rakennusten korttelialueella ja hyödyntää esimerkiksi varastorakennuksena tai katoksena. Peltoalueelle sijoitettavaksi suunnitellun yleisten rakennusten korttelialueen (Y/k-1) määräyksen ympäristönhoitoa ohjaavaa lausetta tulisi täsmentää siten, että siitä kävisi selkeästi ilmi alueella huomioitavan maiseman luonne (avoin maisematila).
Asuinrakentaminen sijoittuu alueen keskiosaan, pellon reunavyöhykkeelle sekä siitä alkavaan rinteeseen, osin puuston suojiin. Reunimmaiset AO-tontit on lisäksi varustettu istutettavan puurivin merkinnällä, jotta ne maastoutuisivat paremmin. Yleismääräyksessä on tuotu hyvin esiin alueen maisemalliset arvot, annettu ohjeita rakennusten muotojen, rakennusmateriaalien ja värityksen suhteen, edellytetty maastonmuotojen huomioimista ja kielletty suuria täytöt tai näkyvät maastoleikkaukset. Kaavan mukainen rakentaminen ei vaikuttaisi uhkaavan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta puuttuu asemakaavatason suunnitteluun riittävä selvitys. Alue on lähes kokonaan rakentamaton, eikä sitä ole tutkittu aikaisemmissa inventoinneissa lukuun ottamatta Tiisalantien linjaa. Välittömästi kaava-alueen länsipuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, historiallinen myllynpaikka Jänninoja (mj-tunnus 1000031333), joka on tullut esille viereisen Wähätiisalan asemakaavahankkeen tarkkuusinventoinnissa. Tiisalan historiallinen kylä on sijainnut 0,9 km kaava-alueesta luoteeseen. Kaava-alueen itä- ja etelärajat noudattavat Tiisalan kylän historiallisia rajoja, joihin voi liittyä muinaisjäännöksiksi tulkittavia vanhoja rajamerkkejä erityisesti Saikkalanjoen rannalla. Historiallisen asutuksen läheisyyden, vanhan kartta-aineiston ja myös MML:n laserkeilausaineiston perusteella on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Korkeusaseman ja topografian perusteella aluetta on pidettävä potentiaalisena myös esihistoriallisten muinaisjäännösten löytymisen kannalta. Sekä alueen länsi- että itäpuolelta topografisesti samantyyppisestä maastosta, muinaisen salmen pohjoisrannalta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen inventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Muuttuvan maankäytön alueiden osalta tutkimus on toteutettava tarkkuusinventointina. Inventoinnissa on noudatettava Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020). Maakuntamuseo voi kommentoida kaavahanketta arkeologisen perinnön osalta vasta inventointiraportin valmistumisen jälkeen. Jos inventoinnissa löytyy arkeologisia kohteita, niiden huomioonottamisesta kaavassa on neuvoteltava Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja kaavan vaikutukset niihin on arvioitava. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää tältä osin.
Kaavaehdotus selvitysaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa