Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Maakuntamuseo on antanut saman hankkeen YVA-ohjelmasta lausunnon 8.3.2022 (DIAR: 116/2022). Lausunnossa on mm. ohjattu kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten ja hankkeen vaikutustenarvioinnin laatimisessa. Tutustuttuaan YVA-selostukseen aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Konikallion tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa arvioidaan kolmea vaihtoehtoa: VE 0 - hanketta ei toteuteta; VE 1 - rakennetaan enintään 15 voimalaa, kokonaiskorkeus 350 m, uusia teitä n. 12 km ja parannettavia teitä n. 7 km ja VE 2 - rakennetaan 11 voimalaa, uusia teitä n. 9 km ja parannettavia n. 6 km, muutoin voimaloilla samat ominaisuudet. Hanke käsittää tuulivoimalat, niiden välisen maakaapeloinnin, huoltotieverkoston voimalapaikoille, sähköaseman sekä maa-ainesten ottoalueita. Voimalat sijoittuisivat pääosin rakentamattomaan kallioiseen ja osittain soiseen metsämaastoon. Tuulivoimalan rakentamisen aikana hankealueelle sijoittuisi myös väliaikaisia varastointi-, pysäköinti- ja työmaaparakkialueita, joiden sijainti selviää mahdollisessa jatkosuunnitteluvaiheessa.
Voimaloitten tuottaman sähkön sähköverkkoon siirtämistä varten rakennettaisiin noin 14–15 km pituinen 110 kV voimajohto hankealueelta koilliseen, Ikaalisiin (vaihtoehto A) tai lounaaseen, Sastamalaan (vaihtoehto B). Voimajohto toteutettaisiin joko maakaapelointina tai ilmajohtona. Hankealueen ulkopuolella sähkönsiirtoreittien vaihtoehdot A ja B sijoittuisivat koko matkaltaan uuteen maastokäytävään, rakentamattomaan metsämaastoon ja peltoalueille tai niiden viereen.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden huomioon ottamiseksi suunnitellulla voimala-alueella ja voimalinjoilla A ja B on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2022 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu). Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu inventoinnin 15.6.2023 päivätty täydennetty raportti, johon on merkitty maastossa tarkastetut alueet ja inventointiaikana tiedossa olleiden voimalapaikkojen sijainnit (kartta s. 11). YVA-selostuksen karttoihin merkityistä voimalapaikoista neljä sijaitsee eri kohdissa kuin inventointiraportin kartassa. Siten selostuksen karttoihin merkittyjä voimalapaikkoja 4, 8, 10 ja 11 ei ole tarkastettu vuoden 2022 inventoinnissa. Lisäksi inventointiraportin kohteita 20 (Rajalantontti, torpanpaikka, mahdollinen muu kulttuuriperintökohde, muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000048678) ja 21 (Rajalantontti 2, tervahauta/hiilimiilu, mahdollinen muinaisjäännös, 1000049405) ei ole tarkastettu vuoden 2022 arkeologisessa inventoinnissa. Edeltävän perusteella arkeologista inventointia tulee vielä täydentää kyseisten voimalapaikkojen, niille suunniteltujen tiealueiden ja kaapelilinjojen sekä voimajohtolinjan B osalta.
Inventoinnin jälkeen, vuonna 2024 Pirkanmaan maakuntamuseolle on ilmoitettu Ryssänlevo-nimisestä alueesta, joka sijaitsee suunnitellulla voimala-alueella ja johon ilmoituksen mukaan liittyy tarinaa tai perimätietoa alueen käyttämisestä pakopaikkana isovihan aikana 1710-luvulla. Ryssänlevosta kerrottuja tarinoita mainitaan myös Ikaalinen-Seuran julkaisussa Hämeenkankaantien varrelta (1993). Ryssänlevo-niminen kallioinen metsäalue sijaitsee Konikallion voimala-alueella, YVA-suunnitelmaan merkityn voimalan T10 läheisyydessä. Tarina- ja perimätietopaikat saattavat olla muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (MML 2 §). Tästä syystä arkeologista inventointia tulee täydentää myös ilmoituksen johdosta. Pirkanmaan maakuntamuseosta saa tarkemmat tiedot ilmoituksesta (tutkija Ulla Lähdesmäki, ulla.lahdesmaki@tampere.fi , p. 0405923620 tai pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi ).
Arkeologisen inventoinnin täydennysraportti tulee lähettää digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa sen perusteella vielä erikseen kantaa ympäristövaikutusten arviointiselostukseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Inventoinnin tilaamisen, laadun ja raportoinnin osalta maakuntamuseo viittaa YVA-ohjelmasta antamaansa lausuntoonsa 116/2022.
Voimala-alueen ja voimajohtolinjan A läheisyydessä, n. 2,5 km lähimmistä voimaloista ja n. 800 m voimalinjasta A, sijaitsee Wehuvarpeen kestikievari -niminen muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (historiallinen asuinpaikka, muinaisjäännöstunnus 1000031194), joka on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi v. 2023 valmistuneessa Museoviraston VARK-inventoinnissa (kohde 101270). Kiinteän muinaisjäännöksen ympäristössä ja maisemassa on kohteen ymmärtämistä tukevia elementtejä. Lisäksi muinaisjäännöksen vieressä kulkeva Hämeenkankaan historiallisen tielinjan osa on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin muuna kulttuuriperintökohteena Hämeenkankaantie Varppe (mj.tunnus 1000048666). Suunnitellun voimala-alueen koillispuolella, lähimmillään n. 7 km voimaloista sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkitty arkeologisen perinnön ydinalue, Ikaalisten Kilvakkala-Tuomarlan maakunnallisesti merkittävä kiinteiden muinaisjäännösten tihentymä, johon kuuluu useita esihistoriallisia asuin- ja hautapaikkoja.
Vuonna 2022 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa voimalinjan A läheisyydessä Ikaalisissa todettiin edellä mainittujen arkeologisten kohteiden lisäksi seuraavat suojelukohteet: Kuoppainmäki 1 (kiinteä muinaisjäännös, tervahauta, muinaisjäännöstunnus 1000048668), Likolamminmutka (kiinteä muinaisjäännös, rajamerkki, 1000049659), Kuoppainmäki 3 (muu kulttuuriperintökohde, hiilimiilu ja kellarit, 1000048672) ja Kortesoja 2 (muu kulttuuriperintökohde, tervahauta, 1000049396). Sastamalassa voimajohtolinjan B alueella (etäisyydet linjaan n. 25 m ja n. 40 m) sijaitsevat vielä Rajalantontti 2 -niminen mahdollinen kiinteä muinaisjäännös (tervahauta, 1000048678) ja Rajalantontin torpanpaikka (mahdollinen muu kulttuurinperintökohde, historiallinen asuinpaikka, 1000049405), joita ei ole tarkastettu arkeologisessa inventoinnissa.
Em. suojelukohteista hankkeen vaikutuksia tulee arvioida Wehuvarpeen kestikievarin, Kuoppainmäki 1-nimisen tervahaudan, Hämeenkankaantie Varppeen muun kulttuuriperintökohteen sekä Rajalantontti 2 ja Rajalantontin torpanpaikka -nimisten arkeologisten kohteiden osalta. Muut edellä mainitut suojelukohteet sijaitsevat riittävän etäällä suunnitellusta voimalinjasta (n. 100-550 m).
Hankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä arkeologisiin suojelukohteisiin arvioidaan YVA-selostuksen luvuissa 9.1–9.6., 25.1. ja 26. Pääosin hankkeen vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Pirkanmaan maakuntamuseo kiinnittää huomiota seuraaviin arkeologisiin kohteisiin kohdistuviin vaikutuksiin ja selostuksessa kerrottuihin asioihin, joiden osalta selostusta tulee vielä tarkentaa, täydentää tai korjata:
- Arkeologisessa inventoinnissa tarkastetut ja hankealueella todetut muut kohteet ja löytöpaikat eivät ole suojelun piirissä. Niitä ei tulisi mainita eikä käsitellä selostuksessa (esim. s. 135-136 ja kuvat 9-6 ja 9-8).
- Wehuvarpeen kestikievarin muinaisjäännösalueeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu lyhyesti sanallisesti ja näkymäalueanalyysissä, jonka kartan mukaan VE 1:n tuulivoimaloita tulisi näkymään kohteen koillisosaan ja -puolelle (kuva 9-13). Havainnekuva on otettu kohteen luoteispuolelta kohdasta V (kuva 9-32). YVA-selostuksen mukaan (s. 171) "riippuu alueen kasvillisuuden hoidosta, näkyykö tuulivoimapuisto muinaismuistokohteeseen. Lehdelliseen aikaan tuulivoimapuisto näkyy heikosti muinaismuistokohteeseen ja lehdettömään aikaan tuulivoimapuisto näkyy taustalla kuvan 9-13 mukaisesti." Selostuksen tekstissä tulisi täsmentää, missä havainnekuvassa muinaisjäännös esiintyy. Lisäksi sanallista arviointia on täydennettävä mm. tiedolla siitä, montako voimalaa tulisi näkymään muinaisjäännösalueelle ja tulevatko ne nousemaan taustalla olevan puuston yläpuolelle.
- Hämeenkankaantie Varppe -historialliseen tielinjakohteeseen kohdistuisi kajoaminen, mikäli voimajohtolinja A toteutettaisiin maakaapelointina. Edelleen käytössä olevan historiallisen tien kerrostumissa saattaa olla säilynyt jäännöksiä keskiaikana syntyneen kulkureitin vanhemmista vaiheista. Osaa tällaisista jäännöksistä saattaa koskea myös muinaismuistolain rauhoitus. Tämän vuoksi kaivutyö tulisi tehdä arkeologin valvonnassa, ja työssä tulee ottaa huomioon muinaismuistolain 14 ja 16 §. Kohteeseen saattaa kohdistua kajoamistarve myös mahdollinen teiden rakentamisaikainen leventäminen ja kuormituksen keston parantaminen sekä maakaapeleiden mahdollinen käytön jälkeinen poistaminen.
- Kiinteä muinaisjäännös Kuoppainmäki 1 (tervahauta, halkaisija n. 10 m) sijaitsee n. 37 metrin etäisyydessä voimajohtolinjan keskilinjasta). Kohde on huomioitu vaikutusarvioinnissa rakentamisaikaisten vaikutusten osalta. Vaikutus koskee varsinkin maakaapelointivaihtoehtoa, mutta mahdollisesti myös ilmajohtojen pylväspaikkojen sijoittelua. Työmaa-aikana kohde tulee merkitä maastoon ja kohteen tulee olla linjalla työskentelevien tiedossa. Vaikutusarviointi tulee ulottaa lisäksi tuulivoimalan varsinaiseen käyttöaikaan, liikuttaessa voimajohtolinjan alueella mahdollisissa huolto- ja kunnostustoimissa.
- Voimajohtojen johtoaukeaa ja reunavyöhykettä tultaisiin säännöllisesti raivaamaan kasvillisuudesta ja puustoa käsiteltäisiin koneellisesti tai henkilötyövoimalla (ainakin ilmajohtovaihtoehdossa), mikä saattaa kohdistaa kajoamista tai muita haitallisia vaikutuksia niihin arkeologisiin suojelukohteisiin, jotka sijaitsevat lähinnä voimalinjoja. Kohteiden sijainti tulee olla alueella toimivien tiedossa rakentamisajan jälkeenkin maastossa työskenneltäessä.
- Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana alueella olisi väliaikaisia varastointi-, pysäköinti- ja työmaaparakkialueita, joiden sijoittamisessa tulee huolehtia siitä, että ne eivät sijoitu arkeologisten suojelukohteiden alueelle tai välittömään läheisyyteen.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema
YVA-selostuksessa tuulivoimaloiden maisemallisten vaikutusten arviointi keskittyy 0-12 km säteelle hankealueesta. Yleispiirteisesti on tarkasteltu vaikutukset noin 25 km etäisyydelle. Sähkösiirron vaikutuksia on arvioitu noin 2 kilometrin etäisyydellä voimajohtolinjauksesta ja voimaloiden aiheuttamaa melua ja välkettä noin 3 km etäisyydelle hankealueesta. Vaikutustenarviointi perustuu näkymäalueanalyysiin sekä havainnekuviin. Tuulivoimaloiden näkymistä on havainnollistettu 25 kuvauspaikasta ja voimajohtolinjausvaihtoehtoja kumpaakin kahdesta kuvauspaikasta.
Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kaikki tarkastellut vaihtoehdot on todettu toteuttamiskelpoisiksi, vaikka VE2:n ja etenkin VE1:n vaikutukset maisemaan ja muihin arvokohteisiin arvioidaan keskimäärin kohtalaisen kielteisiksi. Selostuksen mukaan suuria haitallisia vaikutuksia kohdistuu maakunnallisesti arvokkaille Kelminselän, Vatsiaisen ja Vatulan kulttuurimaisemien alueille. Pirkanmaan harjumaisemien VAMA-alueelle ja Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantielle kerrotaan muodostuvan kohtalaisia maisemavaikutuksia. Tielinjan kerrotaan sijoittuvan metsäiseen maastoon, jossa puusto estää näkymiä. Pirkanmaan harjumaisemien VAMA-aluetta taas kuvataan lähes 200 km pitkäksi, vaikutusten todetaan kohdistuvat vain pienelle osalle kokonaisuutta ja koskevan ainoastaan Vatulanharjusta lounaan suuntaan avautuvaa maisemaa.
Sähkönsiirron vaihtoehtojen A ja B väliset erot todetaan kokonaisuutena arvioiden vähäisiksi, niiden maisemavaikutukset vähäisiksi, joskin maakaapeloinnin maisemalliset vaikutukset luonnollisesti selvästi ilmajohtoa vähäisemmiksi. Tuulivoimaloiden hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 väliset erot todetaan maisemallisten vaikutusten osalta melko vähäisiksi. Haitallisten maisemavaikutusten lieventämiseksi ehdotetaan suojapuuston istuttamista, lentoestevalojen tutkaohjausta sekä voimajohtopylväiden sijoitussuunnittelua.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että havainnekuva-aineisto on hankkeen tarpeisiin riittävä, jopa poikkeuksellisen laaja, mutta muilta osin YVA-selostusta tulee vielä monin paikoin rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta täydentää ja korjata.
Pirkanmaan poikki itä-länsisuuntaisesti sijoittuva Pirkanmaan harjumaisemat -niminen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on kahdeksasta osa-alueesta muodostuva harjuketju, jonka osa-alueiden yhteenlaskettu pituus on noin 43 km. Harjuketjun itäpäästä länsipäähän on matkaa noin 89 km. Lähes 12 km pitkä Vatulanharju-Ulvaanharju on harjuketjun toiseksi pisin yhtenäinen harjujakso. Siihen kohdistuvia maisemavaikutuksia tulee YVA-selostuksessa arvioida vähättelemättä ja kriittisemmin eikä pelkästään siitä näkökulmasta, millainen maisema harjulta aukeaa, vaan myös miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa harjun havaitsemiseen ja harjun ilmeeseen sitä ympäröiviltä lähialueilta tarkasteltaessa.
Myöskin Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantien RKY-kohteelle kohdistuvia hankkeen vaikutuksia tulee YVA-selostuksessa arvioida kriittisemmin. Kohteen ominaisuuksista johtuen maisemallisten vaikutusten lisäksi on erittäin tärkeää arvioida myös voimaloiden aiheuttaman melun tai välkkeen vaikutuksia, vaikka raja-arvot eivät ylittyisikään. Historiallisen tielinjan keskeinen ominaispiirre hankealueen kohdalla on sitä ympäröivä harjuluonto. Metsäisenä, rakentamisesta vapaana säilynyt ympäristö luo tiemaiseman, jonka voi kuvitella olleen hyvin samankaltainen jo keskiajalla. Metsätalouden aiheuttamat muutokset, kuten hakkuut, vertautuvat metsäpaloihin, eikä niiden voida arvioida merkittävästi heikentävän tien tai siltä aukeavan maiseman arvoja. Modernien tuulivoimaloiden osalta tilanne on toinen. Puuston välistä aukeavat katkelmallisetkin näkymät voimaloille, niiden lentoestevalot, mahdollinen melu sekä lapojen välke heikentävät merkittävästi tielinjan kulttuurihistoriallisia arvoja, sen ymmärrettävyyttä ja autenttisuutta.
YVA-selostuksen maisemavaikutusten arvioinnista ja s. 133 taulukosta puuttuvat Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (Pirkanmaan liitto, 2013) tunnistetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Kelminselän kulttuurimaisema ja Suodenniemen kulttuurimaisema. Vaikka maisema-alueet ovat osin päällekkäisiä selostuksessa mainittujen maaseudun kulttuurimaisemien kanssa ja osa niiden merkinnöistä tästä syystä puuttuu maakuntakaavasta, tulee ne silti mainita myös erikseen ja arvioida hankkeen vaikutuksia alueiden ominaispiirteisiin ja arvoihin. Hankealuetta lähimpien kolmen maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman, Vatulan (etäisyys hankealueeseen 1,2 km), Haapimaan-Vatsiaisten (2,5 km) ja Kilvakkalan-Viljalan kulttuurimaiseman (4,2 km) osalta tulisi YVA-selostusta täydentää arvioimalla vaikutuksia niiden selvityksessä tunnistettuihin rakennuskulttuurin ydinalueisiin.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan myös sähkönsiirron vaikutustenarvioinnissa on puutteita. Sähkönsiirtoreitti A ylittäisi Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantien ja sijoittuisi Vatulanharjun-Ulvaanharjun VAMA-alueelle. Sähkönsiirtoreitti B:n eteläpää puolestaan ulottuisi Sastamalassa maakunnallisesti merkittävän maisema-alueen Suodenniemen kulttuurimaiseman ja sen kanssa osin päällekkäisen Leppijoen-Taipaleen-Kirkkojärven ja Koppelon kulttuurimaiseman alueelle. Reitti sijoittuisi lähelle arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueiksi tunnistettuja Myllymäen, Turpan ja Peltoniemen pihapiirejä. Maisemavaikutuksia tulisi näiltä osin luonnehtia vähintään kohtalaisiksi. Maakaapelointi olisi maisemavaikutusten näkökulmasta selkeästi ilmajohtoa suositeltavampi ja ilmajohtona toteutettuna etelään suuntautuva VE B vaikutuksiltaan vähäisempi, koska tällöin sähkösiirrosta ei syntyisi maisemavaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaille kohteille.
Haitallisten maisemavaikutusten vähentämiseksi esitetään YVA-selostuksessa kovin rajallisia keinoja. Maakuntamuseo katsoo, että suojapuuston istutuksilla ei ole mahdollista vähentää lähimmille ja kaikkein arvokkaimmille kohteille aiheutuvia maisemavaikutuksia, sillä on olennaisen tärkeää, että harjulta ja historialliselta tielinjalta yhä aukeaa maisemia ympäristöön. Ilmeisimmät haitallisten vaikutusten torjumiskeinot, tuulivoimaloiden sijoittelun muuttaminen, niiden määrän vähentäminen tai voimaloiden koon pienentäminen on jätetty mainitsematta. Lähiympäristön arvokohteille aiheutuvien suurten haitallisten maisemavaikutusten vuoksi maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi vaihtoehtoa, jossa toteutettaisiin nyt tutkittua merkittävästi matalammat voimalat.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että YVA-selostuksessa on huomattavia puutteita kulttuuriympäristön vaikutusten arvioinnin osalta, eikä se esitetyssä muodossaan ole hyväksyttävissä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta selostus perustuu myös puutteelliseen selvitykseen. Täydennetty ja korjattu YVA-selostus täydennettyine tausta-aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Maakuntamuseo on antanut saman hankkeen YVA-ohjelmasta lausunnon 8.3.2022 (DIAR: 116/2022). Lausunnossa on mm. ohjattu kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten ja hankkeen vaikutustenarvioinnin laatimisessa. Tutustuttuaan YVA-selostukseen aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Konikallion tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa arvioidaan kolmea vaihtoehtoa: VE 0 - hanketta ei toteuteta; VE 1 - rakennetaan enintään 15 voimalaa, kokonaiskorkeus 350 m, uusia teitä n. 12 km ja parannettavia teitä n. 7 km ja VE 2 - rakennetaan 11 voimalaa, uusia teitä n. 9 km ja parannettavia n. 6 km, muutoin voimaloilla samat ominaisuudet. Hanke käsittää tuulivoimalat, niiden välisen maakaapeloinnin, huoltotieverkoston voimalapaikoille, sähköaseman sekä maa-ainesten ottoalueita. Voimalat sijoittuisivat pääosin rakentamattomaan kallioiseen ja osittain soiseen metsämaastoon. Tuulivoimalan rakentamisen aikana hankealueelle sijoittuisi myös väliaikaisia varastointi-, pysäköinti- ja työmaaparakkialueita, joiden sijainti selviää mahdollisessa jatkosuunnitteluvaiheessa.
Voimaloitten tuottaman sähkön sähköverkkoon siirtämistä varten rakennettaisiin noin 14–15 km pituinen 110 kV voimajohto hankealueelta koilliseen, Ikaalisiin (vaihtoehto A) tai lounaaseen, Sastamalaan (vaihtoehto B). Voimajohto toteutettaisiin joko maakaapelointina tai ilmajohtona. Hankealueen ulkopuolella sähkönsiirtoreittien vaihtoehdot A ja B sijoittuisivat koko matkaltaan uuteen maastokäytävään, rakentamattomaan metsämaastoon ja peltoalueille tai niiden viereen.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden huomioon ottamiseksi suunnitellulla voimala-alueella ja voimalinjoilla A ja B on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2022 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu). Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu inventoinnin 15.6.2023 päivätty täydennetty raportti, johon on merkitty maastossa tarkastetut alueet ja inventointiaikana tiedossa olleiden voimalapaikkojen sijainnit (kartta s. 11). YVA-selostuksen karttoihin merkityistä voimalapaikoista neljä sijaitsee eri kohdissa kuin inventointiraportin kartassa. Siten selostuksen karttoihin merkittyjä voimalapaikkoja 4, 8, 10 ja 11 ei ole tarkastettu vuoden 2022 inventoinnissa. Lisäksi inventointiraportin kohteita 20 (Rajalantontti, torpanpaikka, mahdollinen muu kulttuuriperintökohde, muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000048678) ja 21 (Rajalantontti 2, tervahauta/hiilimiilu, mahdollinen muinaisjäännös, 1000049405) ei ole tarkastettu vuoden 2022 arkeologisessa inventoinnissa. Edeltävän perusteella arkeologista inventointia tulee vielä täydentää kyseisten voimalapaikkojen, niille suunniteltujen tiealueiden ja kaapelilinjojen sekä voimajohtolinjan B osalta.
Inventoinnin jälkeen, vuonna 2024 Pirkanmaan maakuntamuseolle on ilmoitettu Ryssänlevo-nimisestä alueesta, joka sijaitsee suunnitellulla voimala-alueella ja johon ilmoituksen mukaan liittyy tarinaa tai perimätietoa alueen käyttämisestä pakopaikkana isovihan aikana 1710-luvulla. Ryssänlevosta kerrottuja tarinoita mainitaan myös Ikaalinen-Seuran julkaisussa Hämeenkankaantien varrelta (1993). Ryssänlevo-niminen kallioinen metsäalue sijaitsee Konikallion voimala-alueella, YVA-suunnitelmaan merkityn voimalan T10 läheisyydessä. Tarina- ja perimätietopaikat saattavat olla muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (MML 2 §). Tästä syystä arkeologista inventointia tulee täydentää myös ilmoituksen johdosta. Pirkanmaan maakuntamuseosta saa tarkemmat tiedot ilmoituksesta (tutkija Ulla Lähdesmäki, ulla.lahdesmaki@tampere.fi , p. 0405923620 tai pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi ).
Arkeologisen inventoinnin täydennysraportti tulee lähettää digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa sen perusteella vielä erikseen kantaa ympäristövaikutusten arviointiselostukseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Inventoinnin tilaamisen, laadun ja raportoinnin osalta maakuntamuseo viittaa YVA-ohjelmasta antamaansa lausuntoonsa 116/2022.
Voimala-alueen ja voimajohtolinjan A läheisyydessä, n. 2,5 km lähimmistä voimaloista ja n. 800 m voimalinjasta A, sijaitsee Wehuvarpeen kestikievari -niminen muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (historiallinen asuinpaikka, muinaisjäännöstunnus 1000031194), joka on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi v. 2023 valmistuneessa Museoviraston VARK-inventoinnissa (kohde 101270). Kiinteän muinaisjäännöksen ympäristössä ja maisemassa on kohteen ymmärtämistä tukevia elementtejä. Lisäksi muinaisjäännöksen vieressä kulkeva Hämeenkankaan historiallisen tielinjan osa on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin muuna kulttuuriperintökohteena Hämeenkankaantie Varppe (mj.tunnus 1000048666). Suunnitellun voimala-alueen koillispuolella, lähimmillään n. 7 km voimaloista sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkitty arkeologisen perinnön ydinalue, Ikaalisten Kilvakkala-Tuomarlan maakunnallisesti merkittävä kiinteiden muinaisjäännösten tihentymä, johon kuuluu useita esihistoriallisia asuin- ja hautapaikkoja.
Vuonna 2022 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa voimalinjan A läheisyydessä Ikaalisissa todettiin edellä mainittujen arkeologisten kohteiden lisäksi seuraavat suojelukohteet: Kuoppainmäki 1 (kiinteä muinaisjäännös, tervahauta, muinaisjäännöstunnus 1000048668), Likolamminmutka (kiinteä muinaisjäännös, rajamerkki, 1000049659), Kuoppainmäki 3 (muu kulttuuriperintökohde, hiilimiilu ja kellarit, 1000048672) ja Kortesoja 2 (muu kulttuuriperintökohde, tervahauta, 1000049396). Sastamalassa voimajohtolinjan B alueella (etäisyydet linjaan n. 25 m ja n. 40 m) sijaitsevat vielä Rajalantontti 2 -niminen mahdollinen kiinteä muinaisjäännös (tervahauta, 1000048678) ja Rajalantontin torpanpaikka (mahdollinen muu kulttuurinperintökohde, historiallinen asuinpaikka, 1000049405), joita ei ole tarkastettu arkeologisessa inventoinnissa.
Em. suojelukohteista hankkeen vaikutuksia tulee arvioida Wehuvarpeen kestikievarin, Kuoppainmäki 1-nimisen tervahaudan, Hämeenkankaantie Varppeen muun kulttuuriperintökohteen sekä Rajalantontti 2 ja Rajalantontin torpanpaikka -nimisten arkeologisten kohteiden osalta. Muut edellä mainitut suojelukohteet sijaitsevat riittävän etäällä suunnitellusta voimalinjasta (n. 100-550 m).
Hankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä arkeologisiin suojelukohteisiin arvioidaan YVA-selostuksen luvuissa 9.1–9.6., 25.1. ja 26. Pääosin hankkeen vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Pirkanmaan maakuntamuseo kiinnittää huomiota seuraaviin arkeologisiin kohteisiin kohdistuviin vaikutuksiin ja selostuksessa kerrottuihin asioihin, joiden osalta selostusta tulee vielä tarkentaa, täydentää tai korjata:
- Arkeologisessa inventoinnissa tarkastetut ja hankealueella todetut muut kohteet ja löytöpaikat eivät ole suojelun piirissä. Niitä ei tulisi mainita eikä käsitellä selostuksessa (esim. s. 135-136 ja kuvat 9-6 ja 9-8).
- Wehuvarpeen kestikievarin muinaisjäännösalueeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu lyhyesti sanallisesti ja näkymäalueanalyysissä, jonka kartan mukaan VE 1:n tuulivoimaloita tulisi näkymään kohteen koillisosaan ja -puolelle (kuva 9-13). Havainnekuva on otettu kohteen luoteispuolelta kohdasta V (kuva 9-32). YVA-selostuksen mukaan (s. 171) "riippuu alueen kasvillisuuden hoidosta, näkyykö tuulivoimapuisto muinaismuistokohteeseen. Lehdelliseen aikaan tuulivoimapuisto näkyy heikosti muinaismuistokohteeseen ja lehdettömään aikaan tuulivoimapuisto näkyy taustalla kuvan 9-13 mukaisesti." Selostuksen tekstissä tulisi täsmentää, missä havainnekuvassa muinaisjäännös esiintyy. Lisäksi sanallista arviointia on täydennettävä mm. tiedolla siitä, montako voimalaa tulisi näkymään muinaisjäännösalueelle ja tulevatko ne nousemaan taustalla olevan puuston yläpuolelle.
- Hämeenkankaantie Varppe -historialliseen tielinjakohteeseen kohdistuisi kajoaminen, mikäli voimajohtolinja A toteutettaisiin maakaapelointina. Edelleen käytössä olevan historiallisen tien kerrostumissa saattaa olla säilynyt jäännöksiä keskiaikana syntyneen kulkureitin vanhemmista vaiheista. Osaa tällaisista jäännöksistä saattaa koskea myös muinaismuistolain rauhoitus. Tämän vuoksi kaivutyö tulisi tehdä arkeologin valvonnassa, ja työssä tulee ottaa huomioon muinaismuistolain 14 ja 16 §. Kohteeseen saattaa kohdistua kajoamistarve myös mahdollinen teiden rakentamisaikainen leventäminen ja kuormituksen keston parantaminen sekä maakaapeleiden mahdollinen käytön jälkeinen poistaminen.
- Kiinteä muinaisjäännös Kuoppainmäki 1 (tervahauta, halkaisija n. 10 m) sijaitsee n. 37 metrin etäisyydessä voimajohtolinjan keskilinjasta). Kohde on huomioitu vaikutusarvioinnissa rakentamisaikaisten vaikutusten osalta. Vaikutus koskee varsinkin maakaapelointivaihtoehtoa, mutta mahdollisesti myös ilmajohtojen pylväspaikkojen sijoittelua. Työmaa-aikana kohde tulee merkitä maastoon ja kohteen tulee olla linjalla työskentelevien tiedossa. Vaikutusarviointi tulee ulottaa lisäksi tuulivoimalan varsinaiseen käyttöaikaan, liikuttaessa voimajohtolinjan alueella mahdollisissa huolto- ja kunnostustoimissa.
- Voimajohtojen johtoaukeaa ja reunavyöhykettä tultaisiin säännöllisesti raivaamaan kasvillisuudesta ja puustoa käsiteltäisiin koneellisesti tai henkilötyövoimalla (ainakin ilmajohtovaihtoehdossa), mikä saattaa kohdistaa kajoamista tai muita haitallisia vaikutuksia niihin arkeologisiin suojelukohteisiin, jotka sijaitsevat lähinnä voimalinjoja. Kohteiden sijainti tulee olla alueella toimivien tiedossa rakentamisajan jälkeenkin maastossa työskenneltäessä.
- Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana alueella olisi väliaikaisia varastointi-, pysäköinti- ja työmaaparakkialueita, joiden sijoittamisessa tulee huolehtia siitä, että ne eivät sijoitu arkeologisten suojelukohteiden alueelle tai välittömään läheisyyteen.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema
YVA-selostuksessa tuulivoimaloiden maisemallisten vaikutusten arviointi keskittyy 0-12 km säteelle hankealueesta. Yleispiirteisesti on tarkasteltu vaikutukset noin 25 km etäisyydelle. Sähkösiirron vaikutuksia on arvioitu noin 2 kilometrin etäisyydellä voimajohtolinjauksesta ja voimaloiden aiheuttamaa melua ja välkettä noin 3 km etäisyydelle hankealueesta. Vaikutustenarviointi perustuu näkymäalueanalyysiin sekä havainnekuviin. Tuulivoimaloiden näkymistä on havainnollistettu 25 kuvauspaikasta ja voimajohtolinjausvaihtoehtoja kumpaakin kahdesta kuvauspaikasta.
Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kaikki tarkastellut vaihtoehdot on todettu toteuttamiskelpoisiksi, vaikka VE2:n ja etenkin VE1:n vaikutukset maisemaan ja muihin arvokohteisiin arvioidaan keskimäärin kohtalaisen kielteisiksi. Selostuksen mukaan suuria haitallisia vaikutuksia kohdistuu maakunnallisesti arvokkaille Kelminselän, Vatsiaisen ja Vatulan kulttuurimaisemien alueille. Pirkanmaan harjumaisemien VAMA-alueelle ja Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantielle kerrotaan muodostuvan kohtalaisia maisemavaikutuksia. Tielinjan kerrotaan sijoittuvan metsäiseen maastoon, jossa puusto estää näkymiä. Pirkanmaan harjumaisemien VAMA-aluetta taas kuvataan lähes 200 km pitkäksi, vaikutusten todetaan kohdistuvat vain pienelle osalle kokonaisuutta ja koskevan ainoastaan Vatulanharjusta lounaan suuntaan avautuvaa maisemaa.
Sähkönsiirron vaihtoehtojen A ja B väliset erot todetaan kokonaisuutena arvioiden vähäisiksi, niiden maisemavaikutukset vähäisiksi, joskin maakaapeloinnin maisemalliset vaikutukset luonnollisesti selvästi ilmajohtoa vähäisemmiksi. Tuulivoimaloiden hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 väliset erot todetaan maisemallisten vaikutusten osalta melko vähäisiksi. Haitallisten maisemavaikutusten lieventämiseksi ehdotetaan suojapuuston istuttamista, lentoestevalojen tutkaohjausta sekä voimajohtopylväiden sijoitussuunnittelua.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että havainnekuva-aineisto on hankkeen tarpeisiin riittävä, jopa poikkeuksellisen laaja, mutta muilta osin YVA-selostusta tulee vielä monin paikoin rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta täydentää ja korjata.
Pirkanmaan poikki itä-länsisuuntaisesti sijoittuva Pirkanmaan harjumaisemat -niminen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on kahdeksasta osa-alueesta muodostuva harjuketju, jonka osa-alueiden yhteenlaskettu pituus on noin 43 km. Harjuketjun itäpäästä länsipäähän on matkaa noin 89 km. Lähes 12 km pitkä Vatulanharju-Ulvaanharju on harjuketjun toiseksi pisin yhtenäinen harjujakso. Siihen kohdistuvia maisemavaikutuksia tulee YVA-selostuksessa arvioida vähättelemättä ja kriittisemmin eikä pelkästään siitä näkökulmasta, millainen maisema harjulta aukeaa, vaan myös miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa harjun havaitsemiseen ja harjun ilmeeseen sitä ympäröiviltä lähialueilta tarkasteltaessa.
Myöskin Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantien RKY-kohteelle kohdistuvia hankkeen vaikutuksia tulee YVA-selostuksessa arvioida kriittisemmin. Kohteen ominaisuuksista johtuen maisemallisten vaikutusten lisäksi on erittäin tärkeää arvioida myös voimaloiden aiheuttaman melun tai välkkeen vaikutuksia, vaikka raja-arvot eivät ylittyisikään. Historiallisen tielinjan keskeinen ominaispiirre hankealueen kohdalla on sitä ympäröivä harjuluonto. Metsäisenä, rakentamisesta vapaana säilynyt ympäristö luo tiemaiseman, jonka voi kuvitella olleen hyvin samankaltainen jo keskiajalla. Metsätalouden aiheuttamat muutokset, kuten hakkuut, vertautuvat metsäpaloihin, eikä niiden voida arvioida merkittävästi heikentävän tien tai siltä aukeavan maiseman arvoja. Modernien tuulivoimaloiden osalta tilanne on toinen. Puuston välistä aukeavat katkelmallisetkin näkymät voimaloille, niiden lentoestevalot, mahdollinen melu sekä lapojen välke heikentävät merkittävästi tielinjan kulttuurihistoriallisia arvoja, sen ymmärrettävyyttä ja autenttisuutta.
YVA-selostuksen maisemavaikutusten arvioinnista ja s. 133 taulukosta puuttuvat Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (Pirkanmaan liitto, 2013) tunnistetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Kelminselän kulttuurimaisema ja Suodenniemen kulttuurimaisema. Vaikka maisema-alueet ovat osin päällekkäisiä selostuksessa mainittujen maaseudun kulttuurimaisemien kanssa ja osa niiden merkinnöistä tästä syystä puuttuu maakuntakaavasta, tulee ne silti mainita myös erikseen ja arvioida hankkeen vaikutuksia alueiden ominaispiirteisiin ja arvoihin. Hankealuetta lähimpien kolmen maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman, Vatulan (etäisyys hankealueeseen 1,2 km), Haapimaan-Vatsiaisten (2,5 km) ja Kilvakkalan-Viljalan kulttuurimaiseman (4,2 km) osalta tulisi YVA-selostusta täydentää arvioimalla vaikutuksia niiden selvityksessä tunnistettuihin rakennuskulttuurin ydinalueisiin.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan myös sähkönsiirron vaikutustenarvioinnissa on puutteita. Sähkönsiirtoreitti A ylittäisi Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantien ja sijoittuisi Vatulanharjun-Ulvaanharjun VAMA-alueelle. Sähkönsiirtoreitti B:n eteläpää puolestaan ulottuisi Sastamalassa maakunnallisesti merkittävän maisema-alueen Suodenniemen kulttuurimaiseman ja sen kanssa osin päällekkäisen Leppijoen-Taipaleen-Kirkkojärven ja Koppelon kulttuurimaiseman alueelle. Reitti sijoittuisi lähelle arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueiksi tunnistettuja Myllymäen, Turpan ja Peltoniemen pihapiirejä. Maisemavaikutuksia tulisi näiltä osin luonnehtia vähintään kohtalaisiksi. Maakaapelointi olisi maisemavaikutusten näkökulmasta selkeästi ilmajohtoa suositeltavampi ja ilmajohtona toteutettuna etelään suuntautuva VE B vaikutuksiltaan vähäisempi, koska tällöin sähkösiirrosta ei syntyisi maisemavaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaille kohteille.
Haitallisten maisemavaikutusten vähentämiseksi esitetään YVA-selostuksessa kovin rajallisia keinoja. Maakuntamuseo katsoo, että suojapuuston istutuksilla ei ole mahdollista vähentää lähimmille ja kaikkein arvokkaimmille kohteille aiheutuvia maisemavaikutuksia, sillä on olennaisen tärkeää, että harjulta ja historialliselta tielinjalta yhä aukeaa maisemia ympäristöön. Ilmeisimmät haitallisten vaikutusten torjumiskeinot, tuulivoimaloiden sijoittelun muuttaminen, niiden määrän vähentäminen tai voimaloiden koon pienentäminen on jätetty mainitsematta. Lähiympäristön arvokohteille aiheutuvien suurten haitallisten maisemavaikutusten vuoksi maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi vaihtoehtoa, jossa toteutettaisiin nyt tutkittua merkittävästi matalammat voimalat.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että YVA-selostuksessa on huomattavia puutteita kulttuuriympäristön vaikutusten arvioinnin osalta, eikä se esitetyssä muodossaan ole hyväksyttävissä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta selostus perustuu myös puutteelliseen selvitykseen. Täydennetty ja korjattu YVA-selostus täydennettyine tausta-aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa