Ruovesi oli vielä 1500-luvulla harvaan asuttua erämaaaluetta, joiden nautinnasta osa kuului vielä vanhoille emäpitäjille. Papinveroluetteloiden mukaan Ruoveden Muroleen kylässä oli 1560-luvulla kolme taloa. Verokirjoissa mainitaan Tokonen, Kovettu ja Rikala, jotka sijaitsivat ilmeisesti erillään Murolelahden pohjukassa. Neljäs talo oli Murolekosken rannalla oleva Koski, joka pitkään oli etelän emäpitäjien nautinta-aluetta. Kalastustilana tunnettu Koski muodostuu omaksi tilaksi 1560-luvun lopulla.

Isonjako suoritettiin Muroleen kylässä vuosina 1777-79. Kylän tilat olivat pinta-alaltaan suuria.Tokosessa, Kovetussa ja Rikalassa oli noin 800 hehtaaria. Tilakeskukset olivat Murolelahden pohjukassa erillään toisistaan. Kosken tila oli kylän luoteispuolella, noin 4 kilometrin päässä. Kosken kalastustilassa oli kokonaisuudessaan noin 400 hehtaaria. Kylän taloluku oli kasvussa. Maarekisterin mukaan Toksen kantatalosta eroitetaan vuonna 1788 Santala. Kovetun kantatalo oli jaettu kahtia 1760-luvulla. Erotetusta Kovetuttu II:sta lohkotaan vuonna 1822 vielä kaksi pientä tonttia, Frigård ja Mäkelä. Rikalan kantatalosta eroitetaan vuonna 1798 Sorkkala ja Sillanpää (nyk. Siltala). Muroleesta esiintyy myös muoto Murolahden kylä.

Murolekosken molemmin puolin sijaitseva Kosken kalastustila oli isonjaon aikaan jaettu kahteen tilaan, jotka yhdistetään yhdeksi tilaksi pian isonjaon jälkeen. Vielä 1700-luvun lopulla kylästä tuleva polku päättyi Murolekosken partaalla olevalle Kosken tilalle. Polku kulki nykyisen tien pohjoispuolella ja nodattaen ilmeisesti nykyistä tilan puimalan ja suulin ohi kulkevaa kärrypolkua. Kosken tilan pellot ovat pieniä ja sijoittuvat talon välittömään läheisyyteen. Maiseman muutos käynnistyy 1800-luvun aikana osana Suomen teollistumista. Koskea oli perattu isonvihan jälkeen sen verran, ettei veneitä tarvinnut kiskoa maitse. Seuraavan kerran koskea perataan vuosina 1824-26. Seuraavalla vuosikymmellä Tampereen liikemiehet alkavat ajaa kanavan rakentamista Muroleenkoskelle. Tavoitteena on saada Tampereelle raaka-aineita ja elintarpeita laajemmalta alueelta Kanava toteutuu vuonna 1854. Tätä ennen, 1830-luvulla oli ehtinyt valmistua jo tie Muroleen kylästä Kurun kirkolle. Samassa yhteydessä rakennettiin myös ensimmäinen silta kosken ylitse. Toisaalta isäntämatrikkelissa maintaan kalastaja Tuomaksen olleen 1720-luvulla myös siltavouti.

Ensimmäinen teollisuuslaitos oli Muroleen höyrysaha, joka aloitti tuotantonsa kosken suvannon itärannalla 1890-luvulla. Saha toimi vuosina 1896-1918. Sahan yhteydessä toimi vuodesta 1917 hetken aikaa myös telakka. Sahan jälkeen rannalla toimi vielä vuosina 1920-1925 J.W.Enqvistin Oy:n terva- ja tärpättitehdas. 1900-luvun alkupuolella Murolekoski oli vilkasta seutua. Väkiluku oli kasvanut suuremmaksi kuin itse kylän. Työtä tarjosivat mm. saha, telakka ja tukinuitto. Pienempiä työllistäjiä olivat Kosken tila ja kolme huvilaa, Godtkampf (myöh. Koivula ja Suomela), Kuusela ja Casa Bianca. Sahan alueella oli 1890-luvulla kerran kahdessa viikossa toripäivä. 1903 perustettiin Murolekosken väenrakennukseen Ruoveden Työväen Osuuskauppa. Myöhemmin rakennuksessa toimi yksityinen Otto Salmisen pitämä sekatavarakauppa 1910-luvun loppuun. Emil Suhonen ja hänen sekatavarakauppa toimi aluksi Suomelassa ja sen jälkeen aina vuoteen 1974 Kuuselassa. Mooses Mäkinen ja hänen poikansa pitivät kauppaa kanavan pohjoispuolella 1920-luvulta aina 1970-luvulle.

Kanavan liittyy työllistäjänä myös läheinen kivilouhimo Varjakassa. Kiveä tarvittiin kanavan (1854/1898) ja sillan (1906) rakenteisiin. Lisäksi vesistö tarjosi hyvän kuljetusreitin Tampereelle. Kiveä louhittiin aina sotiin saakka, jonka jälkeen alue on metsittynyt. Muroleessa vilkautta lisäsi vielä ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Saksan hyökkäyksen pelossa Venäjä alkoi linnoittaa myös Suomea. Laajan puolustussuunnitelman yhtenä osana oli myös Muroleenkosken alue. Vuosina 1916-17 itärannalle rakennettiin kolminkertainen puolustusasema, joka käsitti satoja metrejä juoksuhautaa ja pesäkkeitä. Lisäksi asemien eteen raivattiin ampuma-alaa.

Teollisuuden ja linnoittamisen lisäksi Muroleen kanavalla vietettiin varsin korkeakulttuurista huvilaelämää. 1800-luvun lopulta olevat huvilat Godtkampf, Kuusela ja Casa Bianca. Näistä Godtkampf liittyy vahvasti kirjailijoihin, Kuusela teatterinjohtaja Ahlgreeniin ja 1960-luvulla purettu Casa Bianca taidemaalari Ellen Thesleffiin.

1900-luvun alku oli vahvaa taloudellisen kasvun aikaa Muroleessa. Tämä näkyi myös itsenäistymispyrkimyksenä. Rukoushuoneyhdistys perustettiin vuonna 1926 ja kirkko valmistui vuonna 1933. Tavoitteena oli oma seurakunta ja myös kunta, johon olisi kuulunut osia Ruovedestä, Teiskosta ja Kurusta. Väkiluku olisi ollut noin 1800 henkeä. Hitaasti edennyt asia kaatui lopulta hakemuksen peruuttamiseen vuonna 1942. Kanavan ympäristöön keskittynyt taloudellinen aktiivisuus oli myös prosessin aikana kääntynyt laskuun.

Ennen sotia alkanut hiipuminen jatkui sotien jälkeen. Uittotukikohta Tukkila toimi aktiivisesti vielä 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen puunkuljetus siirtyi nippu-uittoihin ja vähitellen myös maanteille. Tieliikenteen kehitys siirsi tukkien lisäksi myös ihmiset autoihin, jolloin kesäisin vilkas laivaliikeenne hiljeni. Myös rakennettu maisema alkoi muuttua. Kanvan ja tehdasalueen rakennuskantaa puretaan 1950-60-luvulla. Suhosen ja Mäkisen sekatavarakaupat lopettavat 1970-luvun alussa. Taloudellisen ja liikenteellisen merkityksen tilalle on jossain määrin tullut matkailu, joka tuo veneillä ja autoilla paljon väkeä kanavalle, mutta vain kesäisin.

Ruoveden kunnan eteläosassa sijaitseva Muroleen koski laskee Palovedestä Vankaveteen. Alue kuuluu Muroleen kylään. Varsinainen kyläkeskus on Vankaveden Murolelahden pohjukassa, josta koskelle on matkaa noin 4 kilometriä.

Muroleen koskialueen nousuaikaa oli 1800-luku ja varsinaista kulta-aikaa 1900-luvun alkupuoli. Tätä ennen koskialue oli satoja vuosia eräkäyntialuetta, jossa koski tarjosi hyvin kalaa. Ensimmäinen varsinanen tie ja silta kosken yli valmistui 1830-luvulla. Nykyinen tie noudattaa kosken itäpuolella vanhaa linjausta. Länsipuolella tie on oikaistu, jolloin vanha tie on jäänyt osaksi Tukkilantietä. Kosken ylittävä silta on vuodelta 1906. Kosken partaalla on Murolekoski -niminen kantatila, jossa on säilynyt runsaasti rakennuskantaa 1800- luvulta. Kanava valmistui vuonna 1854 ja uudistettiin vuonna 1898. Kanavan vanhin säilynyt rakennuskanta on 1870- ja 1910-luvulta. Maisemaa ovat kanavan pohjoispäässä muuttaneet 1980-/90- luvun kioski ja huoltorakennukset. Kosken länsipuolelle perustettiin myös teollisuutta ja vuosina 1896-1925 suvannon länsirannalla toimineesta saha-, telakka ja tervateollisuudesta on kivijalkojen lisäksi jäljellä vain yksi asuin- ja konttorirakennus ja tiilinen piippu. Venäläiset rakensivat vuosina 1916-17 kosken länspuolelle pelloille ja metsiin 3-kertaisen puolustuslinjan. Metsässä on säilynyt juoksuhaudan ja korsun maatuneita jäännöksiä.

Itäpuolella suvantoa on Tukkilan alue, joka toimi tukinuiton tukikohtana 1890-luvulta 1960-luvulle. Rakennukset 1920- ja 50-luvulta. Varhaiseen huvilakulttuuriin liittyvät Gotdkampfin ja Kuuselan huvilarakennukset, jotka valmistuivat 1890-luvulla. Niihin liittyvät myös Mäenpään, Vallelan, Läntelän ja Valle 1:n mäkituvat, jotka sijaitsevat pääosin vanhan tielinjan varrella. Noin kilometri länteen kanavalta on lisäksi Varjakassa kaksi kivilouhosta, joista on otettu kanavan rakennuskivet. Kiveä vietiin myös aina sotiin saakka mm. Tampereelle.

Suhonen Martti, Muroleen kanava, Näsijärven helmi, 1986. Lindqvist Selim E, Ruovesi ennen ja nyt, 1992. Vanhan Ruoveden historia I:2, liiteosa, Jyväskylä 1990. Suomen asutus 1560-luvulla: kyläluettelot, 1973.

Arkistot:

Kartat 1777, 1853, 1874 ja 1898. Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna. Vallitöiden korvausasiat: Hämeenlinnan maakunta-arkisto

Kartat:

Isojakokartta, J. Floren 1777, Myllyn perustamisen katselmus 1853, Muroleen kanavan erottaminen 1874-75, Isonjaon täydennys J.A Berlin 1898, HML