Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Rakennuslupahakemuksen mukaan hankkeen tavoitteena on rakentaa Hietaniemen tilan päärakennuksen pohjoispäätyyn wc-, pesu-, sauna- ja kodinhoitotilat nykyisen leivintuvan paikalle sekä rakentaa länsisivulle avoterassi, jolle avattaisiin käynti kahden nykyisen ikkuna-aukon kohdalle. Rakennushankkeen yhteydessä päärakennus liitetään Vesilahden kunnan jätevesiverkostoon ja rakennuksen kaikki lämpimät sisätilat varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.

Hietaniemen kartano tunnetaan rusthollina 1600-luvulta, jolloin tilakeskus sijaitsi Herrainsaaressa Pyhäjärven rannan tuntumassa. Nykyiselle paikalleen pihapiiri rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Hirsirakenteinen päärakennus on valmistunut 1900-luvun vaihteessa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi entisiä palvelusväen asuinrakennuksia ja iso kivinavetta. Hietaniemi on mainittu Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa (kohde R2.1) ja kiinteistö sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa Vesilahden kulttuurimaisemassa. Kohdetta koskee yleiskaavassa merkintä sr: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus tai kohde.

Pitkänomaisen rakennuksen pääjulkisivua rytmittävät tasavälein sijoitetut ikkunat (uusittu jaottomiksi 1970-luvulla) ja symmetrisesti niiden yläpuolella matalat yläikkunat. Pihan puoleisella sivulla on kuisti ja pohjoispäädyssä avoportaikko.

Julkisivuun esitetty terassi sijaitsee rakennuksen ehjällä länsisivulla eli pääjulkisivulla. Perinteisesti kuistit ja muut ulokkeet on pyritty sijoittamaan pihajulkisivun puolelle, mutta Hietaniemen pihapiirin kokonaisuuteen nähden maakuntamuseo pitää myös esitettyä sijaintia mahdollisena, mikäli mittasuhteet ja materiaalit toteutetaan suunnitelman mukaisesti siroina ja olevan rakennuksen ominaispiirteisiin sopivina. Ikkuna-aukkoihin avattavissa oviaukoissa on syytä käyttää pariovia. Terassin kaiteen on syytä olla kauttaaltaan peittomaalattu.

Pihapiirin jäsentelyn kannalta on tärkeää on säilyttää kulkureitit vanhoilla paikoillaan. Päärakennuksen julkisivun asemalle pihapiirissä ja sen kunnon säilymiselle olisi myös eduksi kasvillisuuden poisto aivan julkisivun ääreltä.

Rakennuksessa on tuulettuva alapohja ja yhtenäinen luonnonkiviperustus, jossa on rakennuslupahakemuksen liitteenä olevien valokuvien perusteella vain vähäisiä tuuletusaukkoja. Ryömintätilan toimiva tuuletus ja kosteuden hallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä alapohjan kosteusteknisen toiminnan kannalta, erityisen merkityksellisiä ne ovat silloin, kun sisätiloihin rakennetaan märkätiloja tai asennetaan muista syistä tiiviitä lattiamateriaaleja. Matalan ryömintätilan ilmanvaihtoa voidaan tehostaa lisäämällä tuuletusaukkoja ja esimerkiksi asentamalla rakennuksen keskilinjalle poistoilmahormi / -hormeja alustasta aina vesikatolle asti, jolloin tuuletusaukot toimivat tuloilma-aukkoina. Perustusten ja ryömintätilan kosteuden hallinnassa on oleellista johtaa kattovedet hallitusti riittävän loitolle perustuksista sekä muotoilla maan pinta viettämään poispäin rakennuksesta. Luonnonkiviperustus ei välttämättä ulotu kovin syvälle ja sen vakaus häiriintyy, mikäli maata muokataan perustamistason alapuolelta rakennuksen vieressä. Tämä on syytä huomioida kaikissa  putkivetoihin ja terassin perustamiseen liittyvissä kaivuutöissä.

Sisätilamuutosten osalta maakuntamuseolla ei ole rakennuksen suojelutavoitteiden näkökulmasta huomautettavaa. 

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Mikäli kaivutöiden yhteydessä kuitenkin tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Rakennuslupahakemuksen mukaan hankkeen tavoitteena on rakentaa Hietaniemen tilan päärakennuksen pohjoispäätyyn wc-, pesu-, sauna- ja kodinhoitotilat nykyisen leivintuvan paikalle sekä rakentaa länsisivulle avoterassi, jolle avattaisiin käynti kahden nykyisen ikkuna-aukon kohdalle. Rakennushankkeen yhteydessä päärakennus liitetään Vesilahden kunnan jätevesiverkostoon ja rakennuksen kaikki lämpimät sisätilat varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.

Hietaniemen kartano tunnetaan rusthollina 1600-luvulta, jolloin tilakeskus sijaitsi Herrainsaaressa Pyhäjärven rannan tuntumassa. Nykyiselle paikalleen pihapiiri rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Hirsirakenteinen päärakennus on valmistunut 1900-luvun vaihteessa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi entisiä palvelusväen asuinrakennuksia ja iso kivinavetta. Hietaniemi on mainittu Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa (kohde R2.1) ja kiinteistö sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa Vesilahden kulttuurimaisemassa. Kohdetta koskee yleiskaavassa merkintä sr: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus tai kohde.

Pitkänomaisen rakennuksen pääjulkisivua rytmittävät tasavälein sijoitetut ikkunat (uusittu jaottomiksi 1970-luvulla) ja symmetrisesti niiden yläpuolella matalat yläikkunat. Pihan puoleisella sivulla on kuisti ja pohjoispäädyssä avoportaikko.

Julkisivuun esitetty terassi sijaitsee rakennuksen ehjällä länsisivulla eli pääjulkisivulla. Perinteisesti kuistit ja muut ulokkeet on pyritty sijoittamaan pihajulkisivun puolelle, mutta Hietaniemen pihapiirin kokonaisuuteen nähden maakuntamuseo pitää myös esitettyä sijaintia mahdollisena, mikäli mittasuhteet ja materiaalit toteutetaan suunnitelman mukaisesti siroina ja olevan rakennuksen ominaispiirteisiin sopivina. Ikkuna-aukkoihin avattavissa oviaukoissa on syytä käyttää pariovia. Terassin kaiteen on syytä olla kauttaaltaan peittomaalattu.

Pihapiirin jäsentelyn kannalta on tärkeää on säilyttää kulkureitit vanhoilla paikoillaan. Päärakennuksen julkisivun asemalle pihapiirissä ja sen kunnon säilymiselle olisi myös eduksi kasvillisuuden poisto aivan julkisivun ääreltä.

Rakennuksessa on tuulettuva alapohja ja yhtenäinen luonnonkiviperustus, jossa on rakennuslupahakemuksen liitteenä olevien valokuvien perusteella vain vähäisiä tuuletusaukkoja. Ryömintätilan toimiva tuuletus ja kosteuden hallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä alapohjan kosteusteknisen toiminnan kannalta, erityisen merkityksellisiä ne ovat silloin, kun sisätiloihin rakennetaan märkätiloja tai asennetaan muista syistä tiiviitä lattiamateriaaleja. Matalan ryömintätilan ilmanvaihtoa voidaan tehostaa lisäämällä tuuletusaukkoja ja esimerkiksi asentamalla rakennuksen keskilinjalle poistoilmahormi / -hormeja alustasta aina vesikatolle asti, jolloin tuuletusaukot toimivat tuloilma-aukkoina. Perustusten ja ryömintätilan kosteuden hallinnassa on oleellista johtaa kattovedet hallitusti riittävän loitolle perustuksista sekä muotoilla maan pinta viettämään poispäin rakennuksesta. Luonnonkiviperustus ei välttämättä ulotu kovin syvälle ja sen vakaus häiriintyy, mikäli maata muokataan perustamistason alapuolelta rakennuksen vieressä. Tämä on syytä huomioida kaikissa  putkivetoihin ja terassin perustamiseen liittyvissä kaivuutöissä.

Sisätilamuutosten osalta maakuntamuseolla ei ole rakennuksen suojelutavoitteiden näkökulmasta huomautettavaa. 

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Mikäli kaivutöiden yhteydessä kuitenkin tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).