Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Laurilan kantatila sijaitsee Pitkäjärven kylämäellä sijaitsevalla, vanhojen peltojen ympäröimällä kylätontilla, joka on tallennettu valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin nimellä Pitkäjärvi (Pitkäjärvi) ja tunnuksella 1000017584. Kylämäelle ovat Laurilan lisäksi jääneet Anttila ja Brusila, ja yhdessä tilakeskukset muodostavat keskeisen osan Pitkäjärven kyläraitin poikkeuksellisen hyvin säilynyttä, vuosisatoja kestäneestä yhtäjaksoisesta asumisesta ja viljelystä kertovaa ympäristöä. Pitkäjärvi on Oriveden toiseksi suurin keskiajalla syntynyt kylä (Oriveden kylän jälkeen). Kylä mainitaan asiakirjoissa vuodesta 1466 ja maakirjoissa vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului yhdeksän taloa. Laurila on ainoa tilakeskus, joka sijaitsee edelleen vanhimmalla, vuoden 1634 maakirjakarttaan merkityllä tontilla. 1700-luvun loppuun mennessä ryhmäkylän alue on laajentunut huomattavasti länteen.

Pitkäjärvi on osa Pitkäjärven–Päilahden maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jonka arvoja ovat mm. peltojen, asutuksen ja tielinjan pitkä historia, Pitkäjärven kylän poikkeuksellisen hyvin säilynyt perinteinen ilme sekä avoimet rantapellot ja sitä kautta syntyvät pitkät näkymät. Pitkäjärven kylän arvot on todettu myös Oriveden rantaosayleiskaavan selvityksessä, jossa todetaan, että kylän ominaispiirteiden tulisi säilyä. Kylämäen rakennuskannan osalta selvityksessä todetaan, että rakennusryhmien tiiviys ja hahmo tulee säilyttää.

Laurilan rakennuskanta koostuu kahdesta 1800-luvun asuinrakennuksesta, kahdesta aitasta (toinen 1800-luvulta, toinen siirretty), 1920-luvun navetasta sekä riihestä. Osayleiskaavan inventoinnissa Laurilalla on todettu olevan rakennusperinteistä, asutushistoriallista ja maisemallista arvoa. Valmisteilla olevassa Oriveden rantaosayleiskaavassa Laurilaa koskevat /s -merkintä, joka toteaa, että: ”Alueen olemassa olevat rakennukset ja ympäristö on pyrittävä säilyttämään alueen luonteelle ominaisena. Korjaus ja lisärakentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan noudattaen alueen rakennusperinnettä.” sekä sr-merkintä ”kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde”.

Laurilan tilakeskus on ollut asumattomana 40 vuotta. Rakennuksia on ryhdytty kunnostamaan 2013. Irrallaan pihapiiristä sijaitseva riihi on kunnostettu syksyllä 2013, ja hirsirakenteisten asuinrakennusten ja aittojen kunnostus on käynnissä. Tavoitteena on aittojen kunnostaminen sekä asuinrakennusten kunnostaminen ja yhdistäminen laajennuksella. Asuinrakennukset ovat olleet huonossa kunnossa. Käytännössä niistä ovat säilymässä hirsikehikot, jotka kertovat rakennusten sijoittelusta tontilla, massoittelusta ja aukotuksesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lähtökohtaisesti Laurilan tilakeskuksen palauttaminen asuinkäyttöön tarjoaa hyvät mahdollisuudet alueen kulttuurihistoriallisten arvojen jatkumolle. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsevan riihen kunnostaminen on säilyttänyt maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaan rakennuksen osana Pitkäjärven kylän arvokasta pelto- ja kylämaisemaa, ja Laurilan pihapiiriä reunustavien aittojen kunnostaminen säilyttää Laurilan pihapiirin ja kyläraitin näkymissä tärkeitä historiallisia kerrostumia.

Lupahakemuksen kohteena on Laurilan 1800-luvun asuinrakennusten yhdistäminen uudisosalla, toisen rakennuksen osittainen korottaminen ja uudelleen rakennettavien kuistien muutokset. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että vanhoista asuinrakennuksista ei remontin jälkeen jää näkyviin mitään alkuperäisiä osia, mikä jo sinänsä tekee niiden iän ja alkuperän tunnistamisesta haastavaa. Suurikokoinen, rakennukset yhdistävä laajennusosa ja toisen vanhan asuinrakennuksen korottaminen, ikkuna-aukkojen avaaminen nykyiselle vintille ja uuden kuistin rakentaminen Kylänlahden puolelle muuttavat Laurilan asuinrakennusten hahmoja voimakkaasti. Näiden toimenpiteiden seurauksena Laurilan rakennusperinteiset arvot heikkenisivät merkittävästi.

Laurilan ympäristöarvot kiinnittyvät sekä kyläraitilta tilan pihapiiriin avautuvaan näkymään että Kylänlahden suunnasta peltojen yli Pitkäjärven kylätontin asutulle osalle avautuvaan näkymään. Maiseman arvojen osalta suunnitteilla oleva hanke tuo uuden elementin erityisesti viimeksi mainittuun näkymään ja sijoittuu erittäin keskeiselle paikalle arvokkaaseen maisemaan. Rakennuksen laajuus, korkeus, suurikokoinen poikkipääty ja terassit olisivat vieraita elementtejä Pitkäjärven perinteisessä kylämiljöössä ja heikentäisivät Laurilan maisemallisia arvoja. Laurilan asutushistorialliset arvot säilyvät muutoksista huolimatta, koska paikan pitäminen asuttuna ja säilytettävät piharakennukset kertovat alueen asutushistoriallisesta jatkumosta.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Laurilan muutossuunnitelmat eivät noudata valmisteilla olevaan rantayleiskaavaan asianmukaisten selvitysten perusteella esitettyjä suojelumerkintöjä, joiden mukaan olemassa olevat rakennukset on pyrittävä säilyttämään alueen luonteelle ominaisina ja lisärakentaminen tulisi sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan noudattaen alueen rakennusperinnettä. Laurilan rakennuskanta on ollut hankkeeseen ryhdyttäessä poikkeuksellisen huonokuntoista, mikä osaltaan vaikuttaa rakennusperinteisten arvojen menetyksiin, mutta korjaus- ja lisärakentaminen tulisi siitä huolimatta sopeuttaa ympäröivään, perinteiseen rakennustapaan.

Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että Museoviraston ohjeistuksen mukaan historiallisen kylätontin autioituneet osat ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Edelleen rakennettua kylätontin osaa eli rakennusluvan kohteena olevaa tonttia 562-419-5-65 ei sisällytetä muinaisjäännösrajaukseen. Muinaisjäännösalue on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella vinoviivoituksella. Historialliseen kyläasutukseen liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten tulisijojen ym. kiinteiden rakenteiden jäännöksiä, voi kuitenkin sijaita myös edelleen rakennetussa kylätontin osassa, ja muinaismuistolain rauhoitus koskee myös niitä. Pirkanmaan maakuntamuseon 23.10.2013 suorittamassa arkeologisessa tarkastuksessa eteläisen vanhan asuinrakennuksen alta, sen keskiosasta löytyi tarkemmin ajoittamaton tulisijan jäännös (ks. kartta). Tämän vuoksi ko. rakennuksen alapuoleisen tilan ja perustusten korjaus- tai kunnostustöitä on mahdollista jatkaa vain riittävien arkeologisten tutkimusten jälkeen, mikä on kirjattava rakennusluvan ehtoihin. Tutkimusten toteuttamisesta ja aikataulusta tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa.

Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu vähintään 2 m suoja-alue sen näkyvistä ulkoreunoista mitattuna (MML 1 ja 4 §). Kajoamiseen kiinteään muinaisjäännökseen on mahdollista hakea lupaa ELY-keskukselta (MML 11 §). Lisätietoja muinaisjäännösten rauhoituksesta ja tutkimuksesta saa maakuntamuseolta.