Maanomistaja pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitun kiinteistön alueella kulkevan historiallisen tielinjan suojelustatuksesta ja vaikutuksesta maankäyttöön. Maakuntamuseo on kommentoinut asiaa aikaisemmin maanomistajalle lähetetyssä diarioidussa sähköpostikirjeessä (DIAR: 106/2021) ja todennut, että kohteen suojelustatuksen tarkempi arviointi arkeologian näkökulmasta vaatii maastotarkastuksen tekemistä lumettomana aikana. Kiinteistön alueella kulkeva vanha tielinja on osa historiallista Kyrön- eli Hämeenkankaantietä, joka on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja on ollut myös ainoa reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle, jota on voitu kulkea kesäaikaan. Yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa se muodosti myös lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459, raivattuna Hämeenkankaan tienä v. 1556. Tielinja määriteltiin v. 2010 ja 2017 tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Maakuntamuseon arkeologi suoritti kohteella maastotarkastuksen, johon myös maanomistaja osallistui, 22.4.2021. Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Tilan 108-409-6-23 alueelle sijoittuvasta tielinjasta suurin osa on tulkittavissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, joka ei ole muinaismuistolain rauhoittama (ks. karttaliite, sinisellä merkitty tieosuus). Käytössä olevan keskiaikaisen maantien suojelussa sovelletaan maankäyttäjän kanssa neuvotellen Museoviraston ohjeita, joiden mukaan tien tavanomaiset hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee kuitenkin neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.
Liitekarttaan merkitty tielinja on myös osa historiallisen Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantien valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Edelleen suurelta osin asumattomien kankaiden kautta kulkeva, paikoitellen hiekkapintaisena säilynyt tie on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan maantien luonteen. Museovirasto on vuonna 2009 laatinut valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY-inventointi), jonka perusteella historiallinen tielinja on merkitty Pirkanmaan 2040 -maakuntakaavaan (hyväksytty 2017) ja Hämeenkyrön strategisen osayleiskaavan liitekarttaan (2015). Maakuntakaavassa tielinjaa koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta tärkeää on tien linjauksen säilyminen ja tien ulkoasu - kapea, hiekkapintainen, maastonmuotoja mukaileva tie.
Edellä olevan vuoksi, vaikka tien kaikkia osia ei suojele muinaismuistolaki, sitä koskevista suunnitelmista, kuten mahdollisista tierakenteiden tai -linjauksen muutoksista, tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja pyytää tarvittaessa maakuntamuseolta lausunto.
Kiinteistön pohjoiskulmassa oleva n. 35 m pituinen metsätien osa peltotien risteyksestä pohjoiseen kuuluu edelleen kiinteään muinaisjäännökseen (mj-rekisterin tunnus 1000037337). Kohde on merkitty liitekarttaan punaruskealla rajauksella. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Lain edellyttämä suoja-alueen leveys on vähintään 2 m vanhojen tierakenteiden näkyvistä ulkoreunoista. Muinaisjäännökseen kuuluvia tierakenteita ovat esimerkiksi tieojat, jotka kulkevat metsätieuran molemmin puolin, siitä noin 1-3 metrin etäisyydellä.
Maakuntamuseo täsmentää aiempaa, metsänkäyttöilmoituksesta 1-2021-5444 antamaansa lausuntoa 29.01.2021 (DIAR: 51/2021) seuraavasti. Muinaisjäännösalueelle ulottuvan metsäkuvion 747.1 hakkuutyöt on mahdollista toteuttaa sillä ehdolla, ettei vanhoja tierakenteita (kuten tieojia) vahingoiteta. Tarvittaessa rakenteet on tilapäisesti suojattava. Muinaisjäännöksen kohdalla työt on pyrittävä suorittamaan kantavan maan aikana. Koneiden ajoreitit on suunniteltava etukäteen ottaen huomioon kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen. Äestys, laikutus, muu maan muokkaus tai kaivaminen sekä kantojennosto muinaisjäännösalueella on kielletty, eikä alueelle saa myöskään rakentaa uusia metsäteitä tai ojia. Ennen töiden aloittamista on varmistettava, että muinaisjäännös suoja-alueineen on merkitty maastoon ja on kaikkien alueella toimivien tiedossa. Mainitut ehdot eivät koske enää etelämpänä sijaitsevaa kuviota 749.1.
Maanomistaja pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitun kiinteistön alueella kulkevan historiallisen tielinjan suojelustatuksesta ja vaikutuksesta maankäyttöön. Maakuntamuseo on kommentoinut asiaa aikaisemmin maanomistajalle lähetetyssä diarioidussa sähköpostikirjeessä (DIAR: 106/2021) ja todennut, että kohteen suojelustatuksen tarkempi arviointi arkeologian näkökulmasta vaatii maastotarkastuksen tekemistä lumettomana aikana. Kiinteistön alueella kulkeva vanha tielinja on osa historiallista Kyrön- eli Hämeenkankaantietä, joka on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja on ollut myös ainoa reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle, jota on voitu kulkea kesäaikaan. Yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa se muodosti myös lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459, raivattuna Hämeenkankaan tienä v. 1556. Tielinja määriteltiin v. 2010 ja 2017 tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Maakuntamuseon arkeologi suoritti kohteella maastotarkastuksen, johon myös maanomistaja osallistui, 22.4.2021. Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Tilan 108-409-6-23 alueelle sijoittuvasta tielinjasta suurin osa on tulkittavissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, joka ei ole muinaismuistolain rauhoittama (ks. karttaliite, sinisellä merkitty tieosuus). Käytössä olevan keskiaikaisen maantien suojelussa sovelletaan maankäyttäjän kanssa neuvotellen Museoviraston ohjeita, joiden mukaan tien tavanomaiset hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee kuitenkin neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.
Liitekarttaan merkitty tielinja on myös osa historiallisen Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantien valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Edelleen suurelta osin asumattomien kankaiden kautta kulkeva, paikoitellen hiekkapintaisena säilynyt tie on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan maantien luonteen. Museovirasto on vuonna 2009 laatinut valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY-inventointi), jonka perusteella historiallinen tielinja on merkitty Pirkanmaan 2040 -maakuntakaavaan (hyväksytty 2017) ja Hämeenkyrön strategisen osayleiskaavan liitekarttaan (2015). Maakuntakaavassa tielinjaa koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta tärkeää on tien linjauksen säilyminen ja tien ulkoasu - kapea, hiekkapintainen, maastonmuotoja mukaileva tie.
Edellä olevan vuoksi, vaikka tien kaikkia osia ei suojele muinaismuistolaki, sitä koskevista suunnitelmista, kuten mahdollisista tierakenteiden tai -linjauksen muutoksista, tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja pyytää tarvittaessa maakuntamuseolta lausunto.
Kiinteistön pohjoiskulmassa oleva n. 35 m pituinen metsätien osa peltotien risteyksestä pohjoiseen kuuluu edelleen kiinteään muinaisjäännökseen (mj-rekisterin tunnus 1000037337). Kohde on merkitty liitekarttaan punaruskealla rajauksella. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Lain edellyttämä suoja-alueen leveys on vähintään 2 m vanhojen tierakenteiden näkyvistä ulkoreunoista. Muinaisjäännökseen kuuluvia tierakenteita ovat esimerkiksi tieojat, jotka kulkevat metsätieuran molemmin puolin, siitä noin 1-3 metrin etäisyydellä.
Maakuntamuseo täsmentää aiempaa, metsänkäyttöilmoituksesta 1-2021-5444 antamaansa lausuntoa 29.01.2021 (DIAR: 51/2021) seuraavasti. Muinaisjäännösalueelle ulottuvan metsäkuvion 747.1 hakkuutyöt on mahdollista toteuttaa sillä ehdolla, ettei vanhoja tierakenteita (kuten tieojia) vahingoiteta. Tarvittaessa rakenteet on tilapäisesti suojattava. Muinaisjäännöksen kohdalla työt on pyrittävä suorittamaan kantavan maan aikana. Koneiden ajoreitit on suunniteltava etukäteen ottaen huomioon kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen. Äestys, laikutus, muu maan muokkaus tai kaivaminen sekä kantojennosto muinaisjäännösalueella on kielletty, eikä alueelle saa myöskään rakentaa uusia metsäteitä tai ojia. Ennen töiden aloittamista on varmistettava, että muinaisjäännös suoja-alueineen on merkitty maastoon ja on kaikkien alueella toimivien tiedossa. Mainitut ehdot eivät koske enää etelämpänä sijaitsevaa kuviota 749.1.
Jaa
Facebookissa