Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty kannanottoa Pikilinnan mahdollisesta ullakkorakentamishankkeesta. Asunto-osakeyhtiössä harkitaan nykyisen kylmän käyttöullakon muuttamista asunnoiksi, mikä edellyttäisi ikkuna-aukkojen avaamista katon lappeisiin sekä mahdollisesti joitakin kattokulman muutoksia sisäpihan puolelle. Ullakkorakentamisen yhteydessä pohditaan myös uuden hissin rakentamista Pikilinnaan. Lisäksi hankkeen yhteydessä harkitaan piharakennuksen ottamista asuinkäyttöön, mikä tarkoittaisi rakennuksen ikkunoiden suurentamista. Mikäli hanke etenee, se merkitsee asemakaavan muutostarvetta. Kaavamuutoksen yhteydessä laadittaisiin myös rakennusinventointi tai rakennushistoriaselvitys.

Vuonna 1924 valmistunut Pikilinna kuluu arkkitehti Birger Federleyn merkittäviin suunnittelutöihin. Rakennus on rakennettu Aaltosen kenkätehtaan työntekijöille. Pikilinna on suojeltu vuonna 1993 voimaan tulleessa asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Piharakennusta ei ole suojeltu, mikä johtuu todennäköisesti asemakaavan iästä. Kaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä sen tausta-aineistoksi ole laadittu tarkempaa kulttuurihistoriallista inventointia.

Pikilinnassa on alkujaan ollut pienet, pyöreät ja ulkonevat ullakonikkunat, jotka on ummistettu kattoremontin yhteydessä. Rakennuksen katto on jyrkkä ja rakennuksen sijoittuminen suuren ja avoimen Tammelantorin ja Emil Aaltosen puiston muodostaman kokonaisuuden itälaidalle tekee katosta näkyvän osan Pikilinnan torin puoleista pääjulkisivua. Pikilinnan kulmia koristavat matalat torniaiheet ja katonharjalla on koristeellinen kulkusilta. Tammelantori ja Pikilinna ovat osa Tammelan teollisuuskohteiden maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, ja Pikilinna kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Katon näkyvyys sekä kulmatornien ja kulkusillan muodostamat koristeaiheet tekevät etenkin torin puoleisen kattolappeen aukottamisesta haastavan tehtävän. Mikäli aukottamista suunnitellaan, se tulisi toteuttaa niin että ikkunat sijoittuisivat lappeeseen tasapainoisesti, muun julkisivun aukotukseen rytmittyen, eivätkä peittäisi tai asettaisi kulmatorneja tai kulkusiltaa alisteiseen asemaan. Mahdollisten ikkunalyhtyjen tulisi olla sirorakenteiset. Samat reunaehdot koskevat myös muita katujulkisivuja, mutta niiden rajatumpi näkyvyys saattaa helpottaa suunnittelutehtävää Ilmarinkadun ja Väinölänkadun puolilla. Maakuntamuseo ei ehdottomasti vastusta katujulkisivujen lappeiden aukottamista, mutta toteaa että suunnittelulliset reunaehdot ovat vaativia ja saattavat tuottaa rajoituksia esimerkiksi ikkuna-aukkojen kokoon ja sitä kautta ullakon tilojen  käyttömahdollisuuksiin asuintiloina. Suunnittelun lähtökohtana tulisi pitää alkuperäisten ullakonikkunoiden aukotusta. Pihajulkisivuilla aukotuksen avaamiseen on löydettävissä helpommin ratkaisuja ja myös maltillisia katokulman muutoksia voidaan tutkia. Suunnittelun taustaksi on kuitenkin syytä pyrkiä selvittämään pihajulkisivujen aukotuksen alkuperäiset periaatteet.

Ullakkohanketta varten on alustavasti pohdittu myös mahdollisuutta lisätä Pikilinnaan yksi hissi. Rakennuksen alkuperäisissä suunnitelmissa ei ole ollut hissejä, mutta yksi hissi on jossakin vaiheessa lisätty Ilmarinkadun puoleiseen porrashuoneeseen. Harkinnassa olisi hissin lisääminen muita suurempaan porrashuoneeseen, johon se voitaisiin sijoittaa huoneistoihin kajoamatta. Pikilinnassa on yhteensä kuusi porrashuonetta, jotka ovat säilyttäneet alkuperäiset ominaispiirteensä hyvin. Kaiteet, askelmat ja käsijohtimet ovat siroja ja alkuperäisiä, ja porrashuoneiden tilallisuus vahvaa. Myös huoneistojen ja tuuletusparvekkeiden ovet ovat ilmeisesti säilyttäneet alkuperäiset piirteensä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pikilinnan porrashuoneet ovat arkkitehtonisesti arvokkaita ja lähtökohtana tulisi olla niiden alkuperäisten ominaispiirteiden vaaliminen. Uuden hissin lisääminen muuttaisi kyseisen porrashuoneen alkuperäistä ilmettä merkittävästi, muta toisaalta muissa portaissa arvokkaat piirteet olisivat vielä säilytettävissä. Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu hissin lisäämiseen varauksella, mutta ottaa lopullisesti kantaa asiaan vasta suunnittelun mahdollisesti edetessä, jolloin on tiedossa miten paljon muutoksia hissin asentaminen porrashuoneeseen edellyttäisi ja mikä olisi sen merkitys hankekokonaisuudelle.

Alkuperäisissä suunnitelmissa Pikilinnan piharakennuksen alimmassa kerroksessa ollut autotalli ja leipomo, ylemmissä kerroksissa varastotilaa. 1950-luvun alussa rakennuksen ylempiin kerroksiin on sijoitettu julkinen sauna, ja nykyään se toimii taiteilijoiden työtilana. Taloyhtiössä harkitaan rakennuksen muuttamista asuinkäyttöön. Nykyiseltä ilmeeltään rakennus on ajalleen tyypillinen, yksinkertainen piharakennus, jonka toisessa ja kolmannessa kerroksessa on pihan puolella yläikkunat. Naapuritontille avautuva itäjulkisivu on umpinainen. Ikkuna-aukkojen laajennus muuttaisi rakennuksen luonnetta nykyisestä autotalli-, toimitila-, sauna- ja varastorakennuksesta teollisuus- tai asuinrakennukseksi. Keskustan vanhat piharakennukset ovat harvinaistuneet ja niiden säilyttäminen on tärkeää. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen ja sen vaatima aukotuksen laajentaminen on lähtökohtaisesti mahdollista. Muutoksen suunnittelun tulee perustua rakennuksen alkuperäiseen, yksinkertaiseen ja vaatimattomaan piharakennuksen luonteeseen.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty kannanottoa Pikilinnan mahdollisesta ullakkorakentamishankkeesta. Asunto-osakeyhtiössä harkitaan nykyisen kylmän käyttöullakon muuttamista asunnoiksi, mikä edellyttäisi ikkuna-aukkojen avaamista katon lappeisiin sekä mahdollisesti joitakin kattokulman muutoksia sisäpihan puolelle. Ullakkorakentamisen yhteydessä pohditaan myös uuden hissin rakentamista Pikilinnaan. Lisäksi hankkeen yhteydessä harkitaan piharakennuksen ottamista asuinkäyttöön, mikä tarkoittaisi rakennuksen ikkunoiden suurentamista. Mikäli hanke etenee, se merkitsee asemakaavan muutostarvetta. Kaavamuutoksen yhteydessä laadittaisiin myös rakennusinventointi tai rakennushistoriaselvitys.Vuonna 1924 valmistunut Pikilinna kuluu arkkitehti Birger Federleyn merkittäviin suunnittelutöihin. Rakennus on rakennettu Aaltosen kenkätehtaan työntekijöille. Pikilinna on suojeltu vuonna 1993 voimaan tulleessa asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Piharakennusta ei ole suojeltu, mikä johtuu todennäköisesti asemakaavan iästä. Kaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä sen tausta-aineistoksi ole laadittu tarkempaa kulttuurihistoriallista inventointia.Pikilinnassa on alkujaan ollut pienet, pyöreät ja ulkonevat ullakonikkunat, jotka on ummistettu kattoremontin yhteydessä. Rakennuksen katto on jyrkkä ja rakennuksen sijoittuminen suuren ja avoimen Tammelantorin ja Emil Aaltosen puiston muodostaman kokonaisuuden itälaidalle tekee katosta näkyvän osan Pikilinnan torin puoleista pääjulkisivua. Pikilinnan kulmia koristavat matalat torniaiheet ja katonharjalla on koristeellinen kulkusilta. Tammelantori ja Pikilinna ovat osa Tammelan teollisuuskohteiden maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, ja Pikilinna kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Katon näkyvyys sekä kulmatornien ja kulkusillan muodostamat koristeaiheet tekevät etenkin torin puoleisen kattolappeen aukottamisesta haastavan tehtävän. Mikäli aukottamista suunnitellaan, se tulisi toteuttaa niin että ikkunat sijoittuisivat lappeeseen tasapainoisesti, muun julkisivun aukotukseen rytmittyen, eivätkä peittäisi tai asettaisi kulmatorneja tai kulkusiltaa alisteiseen asemaan. Mahdollisten ikkunalyhtyjen tulisi olla sirorakenteiset. Samat reunaehdot koskevat myös muita katujulkisivuja, mutta niiden rajatumpi näkyvyys saattaa helpottaa suunnittelutehtävää Ilmarinkadun ja Väinölänkadun puolilla. Maakuntamuseo ei ehdottomasti vastusta katujulkisivujen lappeiden aukottamista, mutta toteaa että suunnittelulliset reunaehdot ovat vaativia ja saattavat tuottaa rajoituksia esimerkiksi ikkuna-aukkojen kokoon ja sitä kautta ullakon tilojen  käyttömahdollisuuksiin asuintiloina. Suunnittelun lähtökohtana tulisi pitää alkuperäisten ullakonikkunoiden aukotusta. Pihajulkisivuilla aukotuksen avaamiseen on löydettävissä helpommin ratkaisuja ja myös maltillisia katokulman muutoksia voidaan tutkia. Suunnittelun taustaksi on kuitenkin syytä pyrkiä selvittämään pihajulkisivujen aukotuksen alkuperäiset periaatteet.Ullakkohanketta varten on alustavasti pohdittu myös mahdollisuutta lisätä Pikilinnaan yksi hissi. Rakennuksen alkuperäisissä suunnitelmissa ei ole ollut hissejä, mutta yksi hissi on jossakin vaiheessa lisätty Ilmarinkadun puoleiseen porrashuoneeseen. Harkinnassa olisi hissin lisääminen muita suurempaan porrashuoneeseen, johon se voitaisiin sijoittaa huoneistoihin kajoamatta. Pikilinnassa on yhteensä kuusi porrashuonetta, jotka ovat säilyttäneet alkuperäiset ominaispiirteensä hyvin. Kaiteet, askelmat ja käsijohtimet ovat siroja ja alkuperäisiä, ja porrashuoneiden tilallisuus vahvaa. Myös huoneistojen ja tuuletusparvekkeiden ovet ovat ilmeisesti säilyttäneet alkuperäiset piirteensä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pikilinnan porrashuoneet ovat arkkitehtonisesti arvokkaita ja lähtökohtana tulisi olla niiden alkuperäisten ominaispiirteiden vaaliminen. Uuden hissin lisääminen muuttaisi kyseisen porrashuoneen alkuperäistä ilmettä merkittävästi, muta toisaalta muissa portaissa arvokkaat piirteet olisivat vielä säilytettävissä. Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu hissin lisäämiseen varauksella, mutta ottaa lopullisesti kantaa asiaan vasta suunnittelun mahdollisesti edetessä, jolloin on tiedossa miten paljon muutoksia hissin asentaminen porrashuoneeseen edellyttäisi ja mikä olisi sen merkitys hankekokonaisuudelle.Alkuperäisissä suunnitelmissa Pikilinnan piharakennuksen alimmassa kerroksessa ollut autotalli ja leipomo, ylemmissä kerroksissa varastotilaa. 1950-luvun alussa rakennuksen ylempiin kerroksiin on sijoitettu julkinen sauna, ja nykyään se toimii taiteilijoiden työtilana. Taloyhtiössä harkitaan rakennuksen muuttamista asuinkäyttöön. Nykyiseltä ilmeeltään rakennus on ajalleen tyypillinen, yksinkertainen piharakennus, jonka toisessa ja kolmannessa kerroksessa on pihan puolella yläikkunat. Naapuritontille avautuva itäjulkisivu on umpinainen. Ikkuna-aukkojen laajennus muuttaisi rakennuksen luonnetta nykyisestä autotalli-, toimitila-, sauna- ja varastorakennuksesta teollisuus- tai asuinrakennukseksi. Keskustan vanhat piharakennukset ovat harvinaistuneet ja niiden säilyttäminen on tärkeää. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen ja sen vaatima aukotuksen laajentaminen on lähtökohtaisesti mahdollista. Muutoksen suunnittelun tulee perustua rakennuksen alkuperäiseen, yksinkertaiseen ja vaatimattomaan piharakennuksen luonteeseen.