Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun tarkkuusinventoinnin vaikutuksesta maakaapelointihankkeeseen. Tutustuttuaan sille toimitettuun inventointiraporttiin maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Eräjärven (Nikkilä/Haapaniemi) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017596) historialliselle kylänpaikalle tehdyssä tarkkuusinventoinnissa ei maakaapelilinjauksella havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista arkeologisista kohteista. Maannos kaapelilinjauksella on suurelta osin sekoittunutta. Näin ollen maakaapelointi on mahdollista toteuttaa nyt esitetyn mukaisesti eikä vaadi arkeologisia jatkotutkimuksia.
Uiherlan (Uiherola/Viherola) kylänpaikan (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017598, liitekartta 1) tarkkuusinventoinnissa maakaapelilinjaukselle kaivettiin yhteensä kuusi koekuoppaa, joista kahdesta (koekuopat 3 ja 4) tuli merkkejä asuinpaikan varhaiseen historiaan liittyvästä ihmistoiminnasta. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ensisijainen vaihtoehto on siirtää maakaapelilinjaus pois kohdasta, josta havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä tehtiin. Maakaapelilinjaus olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi niin, että se koekuoppien 3 ja 4 kohdalla kulkisi tarkkuusinventoinnissa kaivetun koekuopan 5 kautta, josta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei saatu. Tällöinkin maakaapeloinnin asennukseen liittyvä kaivutyö tulee toteuttaa arkeologin valvonnassa liitekarttaan 2 merkityllä linjanosalla. Mikäli linjan siirtäminen ei ole mahdollista, tulee havaitun kulttuurikerroksen alueella ja läheisyydessä sijaitsevalla maakaapelilinjauksella (liitekartta 3) tehdä arkeologinen kaivaus, jossa linjauksella sijaitsevat kulttuurikerrokset ja rakenteet tutkitaan ja dokumentoidaan. Rakenteiden osalta tulee varautua laajentamaan kaivausaluetta maakaapelilinjan ulkopuolelle, mikäli rakenteen luonteen ja ajoituksen selvittäminen sitä vaatii. Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). Muualla muinaisjäännösalueella ja sen läheisyydessä tehtävän kaivuun tulee tapahtua arkeologin valvonnassa (liitekartta 3). Myös valvonta edellyttää tutkimuslupaa. Mahdolliset edellä esitetystä poikkeavat maakaapelointisuunnitelmat pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun tarkkuusinventoinnin vaikutuksesta maakaapelointihankkeeseen. Tutustuttuaan sille toimitettuun inventointiraporttiin maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Eräjärven (Nikkilä/Haapaniemi) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017596) historialliselle kylänpaikalle tehdyssä tarkkuusinventoinnissa ei maakaapelilinjauksella havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista arkeologisista kohteista. Maannos kaapelilinjauksella on suurelta osin sekoittunutta. Näin ollen maakaapelointi on mahdollista toteuttaa nyt esitetyn mukaisesti eikä vaadi arkeologisia jatkotutkimuksia.
Uiherlan (Uiherola/Viherola) kylänpaikan (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017598, liitekartta 1) tarkkuusinventoinnissa maakaapelilinjaukselle kaivettiin yhteensä kuusi koekuoppaa, joista kahdesta (koekuopat 3 ja 4) tuli merkkejä asuinpaikan varhaiseen historiaan liittyvästä ihmistoiminnasta. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ensisijainen vaihtoehto on siirtää maakaapelilinjaus pois kohdasta, josta havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä tehtiin. Maakaapelilinjaus olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi niin, että se koekuoppien 3 ja 4 kohdalla kulkisi tarkkuusinventoinnissa kaivetun koekuopan 5 kautta, josta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei saatu. Tällöinkin maakaapeloinnin asennukseen liittyvä kaivutyö tulee toteuttaa arkeologin valvonnassa liitekarttaan 2 merkityllä linjanosalla. Mikäli linjan siirtäminen ei ole mahdollista, tulee havaitun kulttuurikerroksen alueella ja läheisyydessä sijaitsevalla maakaapelilinjauksella (liitekartta 3) tehdä arkeologinen kaivaus, jossa linjauksella sijaitsevat kulttuurikerrokset ja rakenteet tutkitaan ja dokumentoidaan. Rakenteiden osalta tulee varautua laajentamaan kaivausaluetta maakaapelilinjan ulkopuolelle, mikäli rakenteen luonteen ja ajoituksen selvittäminen sitä vaatii. Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). Muualla muinaisjäännösalueella ja sen läheisyydessä tehtävän kaivuun tulee tapahtua arkeologin valvonnassa (liitekartta 3). Myös valvonta edellyttää tutkimuslupaa. Mahdolliset edellä esitetystä poikkeavat maakaapelointisuunnitelmat pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.