Rantalan tontti liittyy 1800-luvun lopulla maaseudulla virinneeseen yritystoimintaan. Tontilla on toiminut ensin värjäämö ja sen jälkeen nahkurin verstas. Vanha päärakennus on myös säilynyt hyvin 1800-luvun lopun asussa. Maisemallisesti rakennus sijaitsee Susimäen järveen viettävässä rinteessä.

Rakennushistoriallinen x

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

maakunnallinen

Kukkiajärven rannalla olevalla rinnetontilla on kaksi asuinrakennusta, aittarivi ja uudehko liiterikatos, jotka muodostavat eteläpuolelta järvelle aukeavan väljän pihapiirin. Niiden lisäksi rannassa on terassilla varustettu umpirakenteinen venevalkama ja uudehko sauna. Taloon vievän tien, Nahkurinkujan varrella on pulpettikattoinen maakellari.

Vanhempi asuinrakennus (1) on L –muotoinen ja rakennettu 1800-luvun loppupuolella. (1). Rakennus on tyylillisesti yhtenäinen ja se on osittain rakennettu lohkotuille ja saumatulle kivijalalle. Kivityö on ollut huolellisempaa rakennuksen rannanpuoleisella sivulla. Pohjoispuolella kivet ovat lähes luonnonkiviä. Rakennusta on ehkä 1930/40-luvulla jatkettu eteläsiiven puolelta. Uusi osa on tyylillisesti samanlainen kuin vanha, joskin yhtenäiselle betonianturalle rakennettu. Lisäosassa on valkoinen ulko-ovi, joka on suojattu pienellä lipalla. Pitkänurkkainen hirsirakennuksen nurkat ovat laudoitettu ja valkoiseksi maalatut. Ulkoverhoilu on punamullalla maalattua pystylautaa peiterimoin. Lisäksi päätykolmiossa on käytetty leveätä keilapontattua vaakalautaa. Katto on profiililtaan loiva ja katettu huovalla. Ikkunat ovat 6-ruutuiset postipuulla varustettuna. Ikkunalasi on vanhaa puhallettua lasia. Ikkunoista vain toinen puoli on heloitettu ja saranoitu 1800-luvun lopun tyylisillä saranoilla. Vuorilaudat ovat leveät ja profiloidut. Ikkunoiden otsalaudat ovat korkeat ja ne ovat vaakalistalla jaettu kahteen osaan. Vuorilaudat, listat ja kuisti ovat maalattu valkoiseksi. Aumakattoinen avokuisti on sijoitettu siipien sisänurkkaan rannanpuolelle. Kuistilla on kaksi ovea, joista toinen on 1920-luvun tyylinen lautaovi. Kuistin aita on koristeltu. Itäsiiven päädyn kivijalassa on lautarakenteinen ovi kellariin. Rakennus on hyväkuntoinen ja rakennettu ehkä 1880-luvulla.

Pihapiirin länsisivun muodostaa solallinen aittarivi, joka muodostuu kahdesta nurkkakiville tehdystä hirsisestä aitasta(2). Näiden väliin on rakennettu rankorakenteinen väliosa, joka on verhoiltu peiterimoin varustetulla pystylaudoituksella. Väri on punamultaa, listojen ja pylväiden ollessa valkoiset. Hirrestä tehdyt aitat ovat pitkänurkkaisia ja otsallisia. Hirsissä on merkkejä rakennusten siirrosta, lisäksi yläosassa on käytetty erilaista salvosta kuin alaosassa. Hirsiaittojen lattiat ovat tehty leveistä haljaspuolikkaista. Pohjoisseinässä on räppänäluukku, joka on lasitettu. Rakennuksen länsisivulla on betonisokkelin jäännökset.

Aittojen eteläpuolella on puuvaja/katos(4), joka on tehty vanhan rakennuksen alapohjarakenteille.

Itäpuolella pihaa on 1950-luvulla tehty huonokuntoinen asuinrakennus (3). Vanhempaa asuinrakennusta korkeampi rakennus on pahasti kallellaan. Betonianturalle rakennettu rakennus on verhoiltu pystylaudoituksella ja peiterimoin. Rakennus on ilmeisesti rankorakenteinen. Väri on punamultaa, listojen ja kuistin ollessa valkoiset. Ikkunat ovat vuorilautoineen tyylillisesti samanlaiset kuin vanhemmassa asuinrakennuksessa. Ikkunoiden yläpuolella ovat pienet 2-ruutuiset haukkaikkunat. Rakennukseen kuuluu klassistinen kahdella pilarilla varustettu avokuisti, jossa on pylväät ja kaiteissa yksinkertainen ristikkokoristelu. Rakennuksen pohjoispäässä on pulpettikattoinen kylkiäinen.

Pihapiirin itäpuolella rannassa on ehkä 1970-luvulla rakennettu sauna.

Rantala on lohkottu kunnan omistamasta Rajalan tilasta vuonna 1933. Ennen lohkomista rakennukset ovat sijanneet kunnalta vuokratulta tontilla. Nykyisessä Rantalassa on harjoitettu erilaista yritystoimintaa. Päärakennuksen lisäksi tontilla oli värjäämötoimintaan liittyviä rakennuksia. Tontilla olevissa rakennuksissa pitäjänvärjäri Kalle Otto Konstantin Lind (1832-1903) harjoitti värjäystoimintaa. Lind oli tullut Luopioisiin Jämsästä vuonna 1852. Kuntakokouksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1876 – 1880. Hänen jälkeensä vuonna 1889 rakennukset osti karvarioppilas Kalle Rantanen (aik.Stenström, 1860-1930). Rantanen muutti raitin varrelle Luoto nimiseen taloon. Tonttimaa vuokrattiin hänelle 50 vuodeksi. Verstaalla oli työssä mm. Kalle Hellgren, Toivo Rekolainen ja hänen isänsä Kalle Rekolainen. Nahkurin verstaana rakennukset toimivat 1920-luvun lopulle saakka, jolloin maaseudulla toimivien nahkurien tuottama rasvanahka jäi toiseksi kenkäteollisuuden tuottaman box-nahalle. Rakennuksista Toivo Rekolainen on maininnut rannassa sijainneen ns. märkäverstaan ja ns. kuivaverstas olisi sijainnut päärakennuksen yhteydessä. Tontilla on ollut myös pakarirakennus. Pihan keskellä on ollut kanala. Rantasen jälkeen rakennukset omisti lääkäri Oksala, joka käytti rakennuksia kesäpaikkana. Koilliskulmassa olleet pitkä rakennus ja rannan rakennukset on purettu viimeistään 1930-luvulla. Uusi yritysvaihe käynnistyi 1950-luvun alkupuolella uuden omistajan, vaneritehtailija Silander johdolla. Suunnitelmissa oli rakentaa rantaan vaneritehdas, jolloin rantaan ajettiin kiviä ja maata täytteeksi. Samaan aikaan rakennettiin palvelijoiden asuntolaksi nykyisin pahasti kallistunut uudempi asuinrakennus. Rakennuksen paikka oli kuitenkin huono, eikä perustuksia kaivettu käsipelillä riittävän syvälle on routa kallistanut rakennusta pahasti. Rakennuksessa käytettiin myös runsaasti Silanderin omistaman ja Lappeenrannassa sijaitsevan tehtaan vaneria. Rantaan rakennettiin veden päälle suurehko venevaja. Venevajaa tekemässä oli ainakin Vihtori Lehtelä. Myös kanala purettiin 1950-luvun alkupuolella pois pihan keskeltä. Suunnitelmat vaneritehtaasta kariutuivat jo alkuvaiheessa kun Silander kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen. Hänen jälkeen tontin ja rakennukset ovat kuuluneet Turtolan suvulle.

Vanhasta pihapiiristä on jäljellä vain päärakennus ja aitat. Yritystoimintaan liittyneet rakennukset ovat hävinneet viimeistään 1950-luvulla. Uudempaa rakennuskantaa edustaa huonokuntoinen palvelijoiden rakennus ja venevaja 1950-luvulta. Lisäksi pihapiirin ulkopuolella on taloon kuuluva ehkä 1970-luvulla rakennettu sauna.

Rakennusryhmä sijaitsee rinnetontilla Kukkiajärven rannalla. Eteläpuolella on Kivirannan rakennukset 1920-luvun alkupuolelta. Pihapiirin koillispuolella sijainnut vanha pelto kasvaa noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Ympäristössä on säilynyt 1900-luvun alun rakennuskantaa.

maakuntakaava

Toivo Rekolaisen muistelmat(julkaisemattomat). Omistaja: Osmo Rekolainen

(Luopioisten kirkonkylän pienoismalli v. 1900, opettaja Olavi Ahosen rakentama v. 1969.)

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan uusjakokartta (1915), Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna